Aivohalvaus vei Seppo Kainulaisen pyörätuoliin seitsemän vuotta sitten – periksiantamaton asenne auttoi hänet takaisin jaloilleen

Aivohalvaukseen sairastuu Suomessa vuosittain noin 24 000 henkilöä. Aivohalvaus syntyy yleensä yllättäen. Yleisin oire on toispuolinen toisen tai molempien raajojen toimintahäiriö. Mukana on usein puutumisia ja muita tuntohäiriöitä sekä puheentuoton vaikeutta.

- Sairastuminen tuntui maailmanlopulle, kun ei pääse liikkeelle. Isäni menehtyi aikanaan aivohalvaukseen ja ajattelin, että nyt on minun vuoroni, Kainulainen kertoo muistellen tapahtunutta.

Kainulaisen leikkaus onnistui hyvin, mutta halvaus jätti jälkensä toimintakykyyn - liikkuminen onnistui vain pyörätuolilla, sillä toisen puolen käsi ja jalka eivät enää toimineet. Edessä oli pitkä kuntoutus, johon hän sitoutui heti saadessaan paikan Neuronista, joka toimi vielä tuolloin Kuopiossa Vehmersalmella.

Rullatessaan pyörätuolilla kuntoutuskeskuksen ovista sisään, Kainulaisen päätös oli kirkas - täältä lähdetään vain ja ainoastaan kävellen takaisin. Pyörätuoliin ei ole paluuta, sillä se muistutti vain lannistumista ja luovuttamista. Hän sitoutui kuntoutussuunnitelmaan heti ensimetreiltä lähtien.

- Minun oli vain pakko repiä itseni pois pyörätuolista. Hammasta purren oli noustava. Tähän en jää. Muuta vaihtoehtoa ei ollut.

Kainulaisen toimintakyky osoitti palautumisen merkkejä laitoskuntoutusjakson aikana päästyään sairaalasta. Jos ensimmäiset kyykyt olivat noin sentin syviä, loppupuolella hän pystyi jo kyykistymään selvästi paremmin. Ajatus paluusta mahdollisimman normaalin arjen pariin piti hänet kiinni asetetuissa tavoitteissa. Kainulaisen mukaan motivaatiota kasvattivat erityisesti myös ammattitaitoinen henkilökunta, joka kannusti ja ohjasi häntä laitoskuntoutusjaksolla erilaisten harjoitteiden merkeissä.

- Ensimmäisellä viikolla aloin tuntea, että kyllä tästä vielä selvitään. Oma kuntoutusohjaaja kannusti ja motivoi sekä loi uskoa. Kuntouttajasta oli kiinni, että nousin ylös.

Aivohalvauksen hoidon jälkeisessä toipumisessa kuntoutujan motivaatio ja sen aikaan saama aktiivisuus on erittäin tärkeää. Kuntoutuksen aloittavat fysioterapeutti ja tarvittaessa muut ammattilaiset, kuten toimintaterapeutti, puheterapeutti ja neuropsykologi. Itse toteutettu päivittäinen aktiivinen harjoittelu on kuitenkin avainasemassa hyvän toipumisen kannalta.

- Vakava sairastuminen aiheuttaa useimmille shokkireaktion, jonka käsittelyyn tarvitaan tukea ja tietoa kuntoutumisen mahdollisuuksista. Toipuminen ja kuntoutuminen perustuu aivojen uudelleen muovautumiseen, jota vahvistetaan intensiivisellä harjoittelulla. Kun edistymistä toimintakyvyssä alkaa tapahtua, niin se lisää motivaatiota sitoutua kuntoutukseen pitkäkestoisesti, kertoo Live Neuronin neurologian ylilääkäri Kauko Pitkänen.

Toimintakyvyn palautuminen edellyttää aktiivista kuntouttamista

Toimintakyky muuttuu merkittävästi vakavan sairastumisen myötä. Ammattitaitoisella kuntoutuksella voidaan saavuttaa toimintakyvyn näkökulmasta merkittäviä edistysaskelia siihen nähden, millaisesta tilanteesta on lähdetty liikenteeseen. Samaan aikaan kuntoutusprosessin on oltava saumaton, jotta henkilön kuntoutus jatkuu tauotta.

- Kuntoutumisen taustalla olevat aivojen muovautumiseen liittyvät ilmiöt käynnistyvät jo ensimmäisen vuorokauden sisällä sairastumisesta. Aktiivinen kuntoutus voidaan turvallisesti aloittaa jo toisena päivänä. Optimaalisessa tilanteessa prosessi etenee niin, että ensimmäinen vuorokausi menee akuutin hoidon toimenpiteisiin ja tarvittaessa elämän jatkamisen kannalta tärkeiden toimintojen hallintaan. Avustettu kuntoutus voidaan aloittaa toisena päivänä ja sitä jatketaan sairaalahoidossa, kunnes siirtyminen moniammatilliseen kuntoutusyksikköön tapahtuu noin viikon kuluttua sairastumisesta. Intensiteettiä lisätään nousujohteisesti, jolloin hyödynnetään kuntoutumispotentiaali mahdollisimman tehokkaalla tavalla, Pitkänen kertoo.

Vehmersalmen kuntoutusjakson jälkeen Kainulainen vieraili säännöllisesti fysioterapeutilla avokuntoutuksessa Itkonniemellä kuntoutuskeskus Kupolissa, jossa seurattiin toimintakyvyn palautumista ja sen kehitystä.

Sittemmin fysioterapia on jäänyt pois terveyden kohentuessa, joka jatkuu edelleen omaehtoisen kuntoutuksen parissa kuntosaliharjoitteiden merkeissä. Live Kupolin HUR-älykuntosalilaitteet ovat Kainulaisen mukaan helppokäyttöisiä, ja ne ovat hänelle sopiva tapa kohentaa ja ylläpitää kuntoa nykyisessä elämäntilanteessa.

- Painokin on tippunut säännöllisen kuntosaliharjoittelun merkeissä, hän naurahtaa.

Kainulaisen aivohalvauksesta on kulunut nyt seitsemän vuotta. Toisen puolen toimintakyky on palautunut siten, että hän pystyy kävelemään ja toimimaan arjessa lähes samalla tavalla kuin ennen sairastumistaan. Edelliset vuodet ovat olleet haastavia, mutta Kainulainen voi katsoa elämäänsä nyt onnellisesti eteenpäin, vaikka pieniä rajoitteita on kuitenkin vielä muistona sairastumisesta.

- Pystyn tekemään arjen askareita kotiolosuhteissa ja esimerkiksi ajamaan autolla. Pidempiaikainen rasitus ei kuitenkaan onnistu, joten en kävele pidempiä matkoja. Kotona pärjään todella hyvin. Olen tyytyväinen elämääni.

Lue lisää neurologisesta kuntoutuksestamme.

Lähteet: Duodecim terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00001