Työllistämisen tukimuodot ovat huonosti tunnettuja. Koska työnantajat eivät tiedä niistä, he eivät myöskään hyödynnä niitä. Tietoa jakamalla palvelujen käyttö laajenee, ja siitä hyötyvät työnantajat, työnhakijat ja koko yhteiskunta.
Työllistämisen välineitä on useita: palkkatuki, työkokeilu, oppisopimus, työolosuhteiden järjestelytuki ja nuorten työllistymisseteli. Koska suuri osa työnantajista ei tiedä näiden tukien olemassaolosta tai käyttötarkoituksesta, he jäävät niitä ilman. Tukia hyödyntävät käytännössä vain ne työnantajat, joilla on jo ennestään resursseja ja osaamista niiden hakemiseen.
Tutkija ja työllisyysasiantuntija Mikko Kesä kirjoitti blogissaan (21.4.2026), että nykyinen palkkatukijärjestelmä on muuttunut vuosien saatossa sekavaksi ja vaikeaselkoiseksi. Vertailukohdan hän löytää starttirahasta: se on pysynyt selkeänä vuodesta toiseen, joten sitä arvostetaan ja käytetään. Sama logiikka pätee kaikkiin tukimuotoihin: mitä selkeämpiä ne ovat, sitä tutumpia ne ovat. Jos tietoa on vaikea löytää tai se on vaikeasti omaksuttavassa muodossa, on houkuttelevaa jättää asia sikseen. Tällöin myös niiden vaikuttavuutta on vaikea arvioida ja tehdyt johtopäätökset voivat olla virheellisiä.
Palkkatuki on yksi eniten käytetyistä tukimuodoista, ja tutkimusnäyttö sen toimivuudesta on vahvaa. Erityisasiantuntija Heikki Korpela Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta osoitti väitöskirjassaan (2025), että yrityksiin kohdistuva palkkatuki tuottaa julkiselle taloudelle enemmän tuloja kuin kuluja, ja sen vaikutukset näkyvät hyötyinä jopa vuosikymmenen ajan. Vuosina 2006–2022 lähes puoli miljoonaa ihmistä on ollut palkkatuetussa työssä.
Silti Itä-Suomen yliopiston työ- ja elinkeinoministeriölle tekemä tutkimus (2019) vahvisti, että työnantajat eivät tunne riittävästi TE-palvelujen mahdollisuuksia. Tiedon puute vaivaa paitsi tukimuotoja, myös täsmätyökykyisyyttä ylipäätään. Näkemyksemme mukaan tutkimusnäytön perusteella juuri tiedon puute on työnantajien näkökulmasta keskeisin syy jättää täsmätyökykyinen palkkaamatta.
Puhumme mieluummin täsmä- kuin osatyökykyisyydestä, sillä moni osatyökykyinen tekee itselleen sopivaa työtä sataprosenttisesti. Työllistämistuen tarkoitus on auttaa työnantajaa palkkaamaan ihminen, joka ei muuten työllistyisi avoimille työmarkkinoille. Myös vanhanaikaiset asenteet ja ennakkoluulot voivat estää etsimästä tietoa. Mitä tutumpia tukimuodot ovat, sitä helpommin asennemuutoskin etenee.
Ratkaisuksi esitämme valtakunnallista, kumppanivetoista viestintäohjelmaa, jossa työnantajajärjestöt, toimialaliitot ja työllisyyspalvelut jakavat tietoa tukimuodoista aktiivisesti työnantajille. On turha odottaa, että työnantajat etsivät tietoa itse. Tieto täytyy viedä työnantajien luo.
Toimiva työllistämistukijärjestelmä hyödyttää kaikkia: työnhakija saa jalansijan työelämään, työnantaja saa osaavan tekijän ja yhteiskunta säästää menoissa. Tähän päästään vain varmistamalla, että jokainen työnantaja tietää, mitä välineitä hänen käytössään on.
Kirjoittajana Liven toimitusjohtaja Marja Pajulahti