Kesätyö on monelle nuorelle ensimmäinen kosketus työelämään. Sen kautta opitaan vastuunkantoa, työyhteisössä toimimista ja oman osaamisen tunnistamista. Vaikka nuorten kiinnostus työntekoa kohtaan on edelleen vahvaa, työmarkkinoiden epävarmuus näkyy myös kesätyöpaikkojen saatavuudessa. Suomalainen työ ry teetti toukokuussa 2026 tutkimuksen liittyen 16-26- vuotiaiden nuorten kesätyökokemuksiin. Tutkimuksen tulosten mukaan kesätyö nähdään tärkeänä askeleena tulevaisuuden työuralle, mutta samaan aikaan lähes kaikki nuoret kokevat kesätyön saamisen vaikeaksi.
Monesti ajatellaan, että kesätyön hakeminen on nuoren oma asia. Todellisuudessa myös vanhempien asenteilla ja esimerkillä on suuri merkitys. Nuorten tulevaisuusraportin mukaan työelämässä olevien vanhempien lapset hakevat kesätöitä hieman aktiivisemmin kuin ne nuoret, joiden vanhemmat eivät ole työelämässä. Kodin suhtautuminen työhön, kannustaminen ja keskustelut työelämästä vaikuttavat siihen, millaisena nuori näkee omat mahdollisuutensa ja tulevaisuutensa.
Osa nuorista jättää hakematta kesätöihin, koska työnhaku vie paljon aikaa ja usko työpaikan saamiseen on heikko. Tämä ajattelu voi kummuta myös ympäristöstä asenteena ”turha hakea, kun ei kuitenkaan työpaikkaa voi saada ilman aikaisempaa työkokemusta”. Suomalainen työ ry:n tutkimuksen mukaan nuoret jättävät työpaikkoja hakematta erityisesti riittämättömäksi koetun osaamisen tai työkokemuksen, epäselvien työtehtävien ja vastuiden sekä puuttuvien palkkatietojen vuoksi.
Työpaikan löytämisen lisäksi keskustelua ovat viime aikoina herättäneet nuorten työelämätaidot. Työnantajat nostavat usein esiin tässä yhteydessä esimerkiksi vuorovaikutustaidot, vastuun kantamisen, työaikojen noudattamisen ja palautteen vastaanottamisen taidot. Näitä ei kuitenkaan opita automaattisesti, vaan niitä täytyy harjoitella. Jos nuori ei pääse harjoitteluun tai kesätöihin, saati nykypäivänä TET-paikan löytäminen on haastavaa, niin miten nuori pääsee kehittämään omia työelämätaitojaan?
Vaikka yhteiskunta, koulu, perhe ja työnantajat pystyvät/voivat tukea nuorta, työn hakeminen on lopulta myös nuoren oma asia. Rohkeus tarttua mahdollisuuksiin, omien vahvuuksien tunnistaminen ja kyky sietää pettymyksiä ovat taitoja, joita tarvitaan työelämään siirtyessä. Ensimmäinen työpaikka ei välttämättä ole unelmatyö, mutta usein juuri se avaa ovia tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Live-säätiön tuottaman Tuhat suomalaista -kyselytutkimuksen mukaan naiset suhtautuvat nuorten syrjäytymiseen työelämästä miehiä kriittisemmin: 89 naisista ja 74 prosenttia miehistä piti nuorten syrjäytymistä vääränä kehityksenä. Suomalaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa painottuu aika useasti yksilön vastuu, mutta tutkimuksen mukaan kansalaiset eivät halua jättää nuorta yksin. Eniten nuorten omaa vastuuta painottivat 45–54-vuotiaat henkilöt.
Myös Täsmä-täsmäosaamista työlämään- hankkeessa on tunnistettu työelämävalmiuksien merkitys nuorten työllistymisessä. Hankkeessa on kehitetty työelämän perehdytysopas yhteistyössä porvoolaisen kesätyöntekijöitä työllistävän yrityksen kanssa. Oppaan tavoitteena on vahvistaa nuorten työelämätaitoja ja helpottaa siirtymistä ensimmäisiin työtehtäviin. Samalla opas tukee työnantajia nuorten perehdyttämisessä ja auttaa rakentamaan onnistuneita ensimmäisiä työkokemuksia. Hankkeessa on myös kehitetty, samaisesta työelämän tarpeista noussut, HELLO!BINGO, joka on sosiaalisen perehdytyksen työkalu erityisesti kesätyöntekijöille. Molemmat hankkeen tuotokset voit ladata maksuttomasti Täsmä-hankkeen nettisivuilta.
Työllisyysalueet tukevat nuorten työllistämistä esimerkiksi kesätyöseteleillä. Kesätyösetelien tavoitteena on helpottaa nuorten pääsyä työelämään ja samalla antaa työnantajille mahdollisuus tutustua uusiin tekijöihin. Nuorten työllistymisseteli taas tuli voimaan 22.12.2025 ja sen käytön ehtoja kevennettiin 1.7.2026. Monilta työllisyysalueilta on kuulunut viestiä ettei työnantajapuoli ole löytänyt kyseistä nuorten työllistämistukea, osin alkuperäisten ehtojen vuoksi. Tästä on seurannut se, että kyseistä taloudellista nuorten palkkaamiseen tarkoitettua etua ei ole myöskään osattu käyttää rekrytointitilanteissa. Esimerkiksi Tampereen työllisyysalueella olisi tukea tarjolla vielä ainakin noin 400 hakijalle (tilanne 4.6.2026).
Nuorten työllistyminen ei ole pelkästään yksilön haaste tai työmarkkinoiden kysymys. Se on investointi tulevaisuuteen. Kun nuori saa mahdollisuuden oppia työelämätaitoja, onnistua ensimmäisessä työpaikassaan ja löytää paikkansa työelämässä, hyötyvät siitä niin nuori itse, työnantajat kuin koko yhteiskuntakin. Suomessa tarvitsemme enemmän mahdollisuuksia, tukea, yhteistyötä ja halua nuorten nopeampaan kiinnittymiseen työelämään.
Tässä yhteistyökokonaisuudessa myös me TÄSMÄ-hankkeessa haluamme olla mieluusti mukana sekä tukena!
Kirjoittaja on TÄSMÄ-täsmäosaamista työelämään hankkeen projektipäällikkö Jaana Tukiainen, jaana.tukiainen@inlive.fi.
Lähteet:
Suomalainen työ ry (2026). Kesätyötutkimus 2026. Julkaistu 29.6.2026. Kesätyötutkimus 2026 - Suomalainen työ
Nuorten Nyt (2026). Uutinen liittyen NYT N Tulevaisuusraporttiin. Julkaistu 21.04.2026. Nuorten into hakeutua kesätöihin kääntyi laskuun – ensimmäinen notkahdus vuosiin - NYT
Live-säätiö sr. Blogikirjoitus liittyen Tuhat suomalaista- kyselytutkimukseen. Julkaistu 18.5.2026. Kyselytutkimus: Suomalaiset eivät hyväksy nuorten syrjäytymistä – silti neljännes pitää työllistymistä nuoren omana vastuuna
Duunitori. Uutinen. Julkaistu 2.1.2026. Kesätyöseteli auttaa alaikäisiä työllistymään – lue miten haet sitä - Duunitori
Yle. Uutinen. Julkaistu 4.6.2026. ”Nuorten työllistymisseteli tuli tamperelaisyritykselle hyvään saumaan – ”Madaltaa kynnystä, kun valtio maksaa puolet” | Pirkanmaa | Yle