Yhteinen kieli löytyy kuvien, esimerkkien tai vaikkapa parityöskentelyn kautta

Dahabo Ali Hussein kuuntelee tarkkaan nyökkäillen keskusteltaessa. Hän ymmärtää suomen kieltä paremmin kuin osaa sitä puhua, mutta vuorovaikutustilanteessa kummatkin osapuolet ymmärtävät toisiaan hyvin. Hän on osoitus siitä, että kielimuuri ei ole este työllistymiselle, kun sopivat vuorovaikutuskeinot löytyvät työpaikalta.

Kuusi vuotta sitten tilanne oli toinen. Dahabo saapui Suomeen kielitaidottomana vailla sopivaa koulutusta päästäkseen kiinni työelämään. Tilanne oli hankala, sillä Suomessa kielitaidottomuus ja soveltuvan koulutuksen puute on yleisin este maahanmuuttajien työllistymiselle. Verkostojen puute hankaloittaa myös merkittävästi työllistymistä, mikä voi johtaa kokemukseen yhteiskuntaan kuulumattomuudesta. Nyt Dahabon asiat ovat toisin, sillä hän valmistui Ammattiopisto Livestä toimitilahuoltajaksi ja kielitaito on karttunut sekä vapaa-ajalla, opintojen parissa että nyt työelämässä.

Puhtausalalla toimivan Sodexon palvelupäällikkö ja Dahabon esihenkilö Päivi Louhivaara haluaa ravistella juurtuneita näkemyksiä täydellisen kielitaidon ensisijaisesta merkityksestä työllistymiselle.

 - Me Suomessa helposti ajatellaan, että kaikki puhuvat englantia. Meidän on löydettävä vain oikeat tavat puhua ja kommunikoida. Mielestäni työelämässä näyttäisi olevan vielä liian iso kynnys palkata henkilöitä joiden kanssa ei ole yhteistä kieltä. Totuus on, että emme saa työntekijöitä, jos marginaalisesti haetaan henkilöitä, joilla kielitaito riittää. Eri kulttuureista tulleet henkilöt tuovat myös paljon työelämälle ja yhteisölle. Työnantajien tulisi hypätä ja uskaltaa kokeilla, Louhivaara kertoo.

Sodexolla kielimuuria on kaadettu vaihtoehtoisten vuorovaikutustapojen avulla. Dahabon työsuhteen alkutaipaleella työtehtävistä keskusteltiin älypuhelimen avulla kuvaesimerkkien kautta Whatsapissa. Esimerkiksi Dahabo ilmoittaa työn valmistumisesta kuvaviestillä, jonka jälkeen hän siirtyy seuraavaan työpisteeseen. Sittemmin ammattisanaston ja kielitaidon kehityttyä kommunikointi on muodostunut selkeäksi ja helposti ymmärrettäväksi kummallekin osapuolelle.

Oppilaitoksen työelämäverkostot auttavat täsmätyöllistymisessä

Ammattiopisto Liven puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan opettaja Mervi Rantasen mukaan yhteinen kieli usein löytyy juuri käytännön avulla.

 - Työelämäjaksolla työpaikalla parityöskentely on hyvä keino perehtymisen ja oppimisen kannalta. Tavoitteena työssä on kuitenkin se, että henkilö oppii myös ammattisanaston. Tarvitaan vain paljon toistoa ja puhetavan on oltava mahdollisimman rauhallista. Ei saa puhua liikaa eikä liian nopeasti ja artikulointiin on kiinnitettävä huomiota, Rantanen kertoo.

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan opettaja Mervi Rantanen on seurannut yli kaksi vuosikymmentä yksilöllisen tuen piirissä olevien työllistymistä ja alan yleistä kehitystä. Hänen mukaansa yleinen suvaitsevaisuus on selvästi kasvanut Suomessa, mikä helpottaa maahanmuuttajien työllistymistä. Lisäksi oppilaitosten työelämäverkostot ovat ponnahduslauta kohti palkkatyötä.

 - Kun opiskelija on työskentelemässä useamman harjoittelujakson, työnantaja näkee henkilön osaamisen, tämä madaltaa palkkaamisen kynnystä. Koulutussopimusjaksolla on tärkeä merkitys niin oppimisen kuin työllistymisen kannalta, Rantanen summaa.

Rantasen mukaan on hyvin yksilöllistä, kuinka kauan kestää opetella työhön liittyvät keskeiset ammattisanat. Sanaston ja työkäytäntöjen tueksi verkosta löytyy paljon erilaisia alakohtaisia opetusvideoita, joita myös yritykset itsekin nykyisin käyttävät ja tuottavat henkilöstönsä käyttöön.

Työelämä kasvattaa tunnetta osallisuudesta suomalaiseen yhteiskuntaan

Suomen kielen oppiminen vaatii myös paljon harjoittelua vapaa-ajalla. Dahabo Ali Hussein kartutti kieliosaamistaan muun muassa kirjastossa järjestetyssä suomen kielen keskusteluryhmässä. Motivaatio oppia sekä yhteinen kieli ja halu kehittyä ammattilaiseksi näkyi selvästi Rantaselle heti ensimetreiltä asti.

 - Dahabon kohdalla hän on ollut super kielenoppija ja hän on aina halunnut opetella uudet laitteet ja sen käyttöön liittyvät asiat, Rantanen kehuu innostuneena.

Työn merkitys on Dahabolle suuri, sillä sitä kautta hän kokee kuuluvansa suomalaiseen yhteiskuntaan.

 - Olen kokenut, että olen päässyt suomalaiseen yhteiskuntaan kiinni koulutuksen ja työelämän kautta. Haluan kehittyä ammattilaisena ja toisaalta kysymys on tietysti toimeentulosta. Haluan samanlaisen elämän kuin muilla, Dahabo kertoo.