Ajankohtaista_banneri

Ajankohtaista

Tutustu toimintaamme

Haastava yksilö vai rajoittunut yhteiskunta?

Kirjoittanut: Live palvelut | Mar 31, 2021 1:34:11 PM

Koronapandemia on muuttanut meidän jokaisen arkea, mutta joidenkin elämässä poikkeustilanne on voinut jatkua jo useita vuosia esimerkiksi erilaisista haasteista johtuvan työttömyyden vuoksi. Huomioiko nykyinen työelämämme riittävästi ihmiset, joiden työkyky on erilaisten haasteiden vuoksi heikentynyt, pohtii Liven psykologi Jenni Häikiö kirjoituksessaan.

Kysymys yksilön haastavuudesta, vai ehkä sittenkin yhteiskunnan rajoittuneisuudesta, on tullut usein mieleeni työskennellessäni asiakkaiden parissa, joilla on erilaisia työ- ja toimintakykyä heikentäviä ja työllistymistä vaikeuttavia haasteita.

Kuunnellessani asiakkaideni kertomuksia keskeytyneistä tai lykkääntyneistä opinnoista ja vaikeuksista löytää itselle soveltuva työpaikka, en voi olla miettimättä, onko suomalaisella työelämällä varaa olla tukematta nykyistä enemmän henkilöitä, joiden työ- ja toimintakyky on eri syiden vuoksi heikentynyt, mutta jotka haluaisivat työelämään? En kiellä, etteikö hyviä käytänteitä olisi, mutta omasta näkökulmasta katsottuna nämä näyttäytyvät riittämättöminä.

Tuskin on kenenkään etu, että hyvän pohjakoulutuksen saanut nuori aikuinen viettää päivät kotona tietokoneen tai television äärellä poistuen ehkä korkeintaan kauppaan. Sama koskee myös terveydellisten syiden vuoksi työelämästä pois jättäytynyttä keski-ikäistä. Esimerkkejä on yhtä monta kuin on ihmistäkin ja kotona olemisen syyt vaihtelevat heikentyneestä fyysisestä tai psyykkisestä terveydentilasta sosiaalisiin suhteisiin, toimeentuloon, oppimiseen ja tiedonkäsittelyyn liittyviin haasteisiin.

Koronapandemia on muuttanut meidän kaikkien arkea. Usean asiakkaani kohdalla niin sanottu poikkeustilanne on jatkunut kuitenkin jo useita vuosia. Jokainen voi kuvitella, millaista on elää pidempään ilman työn tai opiskelun tuomaa jatkuvuutta, rutiineja sekä yhteisöllisyyden kokemuksia. Työ ylläpitää myös tulevaisuuteen liittyvää toiveikkuutta.

Huomioiko työelämä ihmiset, joiden työkyky on erilaisten haasteiden vuoksi heikentynyt?

Mahdollisuus osallistua yhteiskunnan toimintaan omien lähtökohtien ja voimavarojen mukaisesti vahvistaa kokemusta aktiivisesta toimijuudesta ja oman itsensä ja elämänsä merkityksellisyydestä ja arvosta. Työ on omiaan ylläpitämään ja vahvistamaan toimijuutta ja osallisuutta tarjoten myös jatkuvuutta, rutiineja ja yhteisöllisyyttä.

Työelämän tai opiskelun ulkopuolella olevien ajatellaan usein olevan itse vastuussa tilanteestaan. Asianosaisille tilanne on omiaan aiheuttamaan ulkopuolisuuden ja riittämättömyyden tunteita. Ei ole helppoa elää kotikeskeistä elämää yhteiskunnassa, jossa ihmistä arvioidaan pitkälti ammatillisen menestymisen kautta. Etenkään, jos tilanne ei vastaa omia toiveita.

Koronapandemia on tehnyt uudella tavalla näkyväksi suomalaisten väliset erot. Eroavaisuudet lähtökohdissa ja ajankohtaisessa elämäntilanteessa selittävät osaltaan sopeutumista poikkeustilanteeseen. Osa sopeutuu, osa ei. Sopeutuminen ei ole tahdon asia, vaan vaatii psyykkistä joustavuutta ja voimavaroja. Ja voimavaroja joko on tai ei ole.

Opintoihin panostaminen ja mieluisan jatko-opiskelupaikan tavoittelu on helpompaa, jos ei joudu pelkäämään kotona tai koulussa tai jännittämään, selviytyykö opiskelun vaatimista tiedonkäsittelyllisistä haasteista. On myös helpompaa hakeutua kiinnostaviin työtehtäviin, kun ei tarvitse pelätä liiallisesta fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta, tai kognitiivisesta rasituksesta aiheutuvaa huonoa oloa.

Ihminen on olemukseltaan psyko-fyysis-sosiaalinen kokonaisuus ja toimintakyvyn eri osa-alueiden haasteet eivät poistu toivomalla tai kieltämällä näiden olemassaolo. Kysymys kuuluukin, huomioiko nykyinen työelämämme riittävästi ihmiset, joiden työkyky on erilaisten haasteiden vuoksi heikentynyt? On eri asia olla pysyvästi työkyvytön kuin omata työntekoon tai opiskeluun liittyviä rajoitteita joiden ei, oikein huomioitaessa, tarvitse olla työnteon tai opiskelun esteenä.

Hyvinvoiva yhteiskunta muodostuu hyvinvoivista yksilöistä. Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus lienee pitkälti sen kyvyssä tukea ja ylläpitää yksilöiden hyvinvoinnin kannalta olennaisia elementtejä. Mahdollisuus osallistua työelämään omien lähtökohtien ja voimavarojen puitteissa vahvistaa kokemusta oman itsen ja elämän merkityksellisyydestä ja arvosta ja ylläpitää tulevaisuuteen liittyvää toiveikkuutta. Nämä yhdessä työn tarjoaman jatkuvuuden, rutiinien ja yhteisöllisyyden kokemusten kanssa ovat tehokasta vastalääkettä myös korona-ajan eristäytyneisyydelle ja tulevaisuuteen liittyvälle epävarmuudelle.


Jenni Häikiö
Kirjoittaja työskentelee psykologina Liven ammatillisessa kuntoutuksessa

Kirjoittanut Live palvelut

Live Palvelut on valmennus- ja asiantuntijatalo, jonka toiminta on keskittynyt erityistä tukea tarvitsevien työllistymiseen.

Jätä kommentti