Live keskusteli kesän SuomiAreenassa siitä, keiden kustannuksella Suomi on maailman onnellisin maa. Paneelikeskustelussa pureuduttiin siihen, miten eriarvoisuus vaikuttaa osallisuuden kokemukseen ja yhteiskunnan eheyteen. Keskustelussa nostettiin esiin konkreettisia keinoja lisätä jokaisen osallisuutta ja onnellisuutta.
YK:n onnellisuustutkimuksessa mitataan ihmisten elämäntyytyväisyyttä, ei onnellisuutta, muistutti Tampereen yliopiston dosentti ja tutkija Lauri Kokkinen Liven SuomiAreena-keskustelussa. Tutkimuksessa ihmiset saavat arvioida, kuinka tyytyväisiä he ovat elämäänsä asteikolla 0–10. Kun mitataan onnellisuuden kokemusta, Suomi jää sijoille 30–50.
– Suomalaiset ihmiset ovat ennen kaikkea tyytyväisiä elämäänsä. Ykkössija onnellisuustutkimuksessa selittyy sillä, että meillä kuilu hyvin ja huonosti voivien välillä on muita maita pienempi, Kokkinen kertoi.
Kokkinen toi esiin, ettei Suomi ole kärkisijoilla yksin, vaan yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa. Pohjoismaat ovat vahvoja kansalaisyhteiskuntia, joissa yhtäältä julkinen valta pysyy kurissa ja toisaalta julkinen valta pitää markkinat toimivina monille, ei vain harvoille.
Paneelissa keskusteltiin myös siitä, etteivät kaikki maailman onnellisimmassa maassa asuvat koe oloaan onnelliseksi. Heidän arkeaan määrittävät ulkopuolisuuden tunne, toimeentulon epävarmuus tai vaikeus päästä osalliseksi yhteiskunnan tarjoamista mahdollisuuksista.
– On mahdollista, että Suomi menettää kärkiasemansa maailman onnellisuusmittauksissa. En kuitenkaan pidä todennäköisenä sitä, että jäisimme kauas kärjestä, Kokkinen arvioi.
Tutkimukset kertovat eriarvoisuuden kokemusten lisääntyneen Suomessa 2020-luvulla. Eriarvoisuus näkyy esimerkiksi terveyspalveluihin pääsyssä, mistä Kokkinen kertoi saavansa paljon yhteydenottoja. Hänen mukaansa terveydenhuollossa on kuilu työssäkäyvien ja työelämän ulkopuolella olevien välillä.
– Siinä missä hyväosaisille tarjotaan maksuton ja jonoton työterveyshuolto, työelämän ulkopuolella olevat jonottavat ja maksavat kansainvälisesti verraten suuria omavastuuosuuksia. Maailmalla tämä on harvinaista, mutta Suomessa näin on valittu, tutkija kuvasi.
Panelistit pohtivat yhdessä Suomen tulevaisuutta maailman onnellisimpana maana. Keskustelussa etsittiin konkreettisia keinoja, joiden avulla osallisuutta ja onnellisuutta voitaisiin vahvistaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien arjessa ja elämässä.
Kokkisen mukaan päätösten vaikutusten arvioita voitaisiin tehdä entistä paremmin ja tutkijat voisivat aktivoitua virkaa tekevien henkilöiden avuksi. Ennen kaikkea täytyy tunnistaa yhteisvaikutuksia: esimerkiksi palvelujen ja etuuksien leikkauksissa tulee tunnistaa, kasaantuvatko ne samoille ihmisille.
– On tärkeää muistaa, että vaikutusten arviointien jälkeen on politiikan ja arvovalintojen aika. Kun esimerkiksi taloudelliset, inhimilliset ja sosiaaliset vaikutukset on arvioitu, päättäjät valitsevat, mille vaikutuksille annetaan eniten painoarvoa, Kokkinen korosti.
Kuva: Veera Korhonen