Live selvitti Ammattiopisto Liven opiskelijoilta ja heidän huoltajiltaan nuorten tulevaisuusnäkymiä. Kyselyaineiston perusteella opiskelijat uskovat omaan tulevaisuuteensa ja työelämämahdollisuuksiinsa selvästi heidän huoltajiansa enemmän. Nuorissa on toivoa, mutta huoltajat näkevät työelämässä enemmän esteitä kuin mahdollisuuksia. Kyselytutkimukseen vastasi 118 opiskelijaa ja 75 huoltajaa.
Kyselytutkimuksen perusteella nuorissa on enemmän uskoa tulevaisuuteen kuin julkisessa keskustelussa usein tunnistetaan. Tulevaisuudenusko ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se rakentuu kokemuksista, tuesta ja työelämästä, jossa jokaiselle on tilaa.
Vastausten perusteella ratkaiseva ero syntyy siinä, kuinka vahvasti nuoren pärjäämiseen oikeasti uskotaan. Opiskelijat arvioivat huoltajia useammin, että he löytävät itselleen sopivan työn ja voivat vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Nuoret näkivät työelämän useammin mahdollisuudelta kuin uhkana.
Vaikka nuoret suhtautuvat tulevaisuuteensa ja työelämään monin paikoin myönteisesti, heidän huolensa ovat hyvin konkreettisia.
“Työnhaun kaikki vaiheet olisivat rennompia ilman painostavaa kilpailuhenkistä täydellisyydenhakua. Näin työnhaku olisi vähemmän stressaavaa ja rehellisyys olisi helpompaa, eikä esim. kovasti painotettuja heikkouksia tarvitsisi vähätellä.” -opiskelija
“Huolestuttaa, kun jo täysin ’normaaleillakin’ nuorilla on isoja haasteita työllistyä, ja työttömyysluvut musertavia. Miten tukea tarvitseva lapsemme pystyisi työllistymään, saatikka työllistymään mieleiselleen alalle, vaikka varmasti olisikin hyödyllinen ja haluaisi kokea sitä hyödyllisyyttä.” -huoltaja
“Erityisnuorille ei tarjota töitä, vaikka he olisivat monesti tunnollisempia ja sitoutuneempia. Pitää olla tietyn mallin mukainen sekä ulkonäöltään että sosiaalisesti, että on mahdollisuuksia.” -huoltaja
Toisaalta yhteiskunnan asenteiden muutos erilaisuuden ymmärtämisestä nousi esiin avoimessa vastauksessa.
“Tietoisuus ihmisten erilaisuudesta lisääntyy koko ajan. Uskon ja luotan, että se antaa nuorelle enemmän mahdollisuuksia elää oman näköistään elämää sellaisena kuin hän aidosti on.” -huoltaja
Kyselytutkimuksen tulokset avaavat myös konkreettisesti, mitä nuoret työelämältä odottavat. Ylivoimaisesti tärkeimmäksi tekijäksi nousee hyvä ilmapiiri. Nuorille merkityksellistä ei ole vain se, mitä tehdään, vaan se, millaisessa ympäristössä työtä tehdään ja miten heidät kohdataan osana työyhteisöä.
“Työelämä olisi työntekijälähtöistä, eli työ työntekijää varten eikä työntekijä työtä varten.” -opiskelija
Huoltajille keskeistä on puolestaan se, että työ on nuorelle selkeää ja ennakoitavaa. Avoimissa vastauksissa korostui myös tarve joustavammalle työelämälle, joka huomioi yksilölliset tarpeet paremmin.
“Kaikilla olisi mahdollisuus joustavampaan työelämään, jossa yksilö kohdattaisiin arvokkaana ihmisenä eikä kaikkia yritettäisi pakottaa samaan muottiin.” -huoltaja
“Joustavuutta pitäisi olla paljon enemmän esimerkiksi siinä, mihin aikaan päivästä työskennellään, jotta palautumisen ja työn yhteensovittaminen olisi helpompaa.” -huoltaja
Kyselytutkimuksen perusteella nuorissa on enemmän uskoa tulevaisuuteen kuin julkisessa keskustelussa usein tunnistetaan. Tulevaisuudenusko ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se rakentuu kokemuksista, tuesta ja työelämästä, jossa jokaiselle on tilaa.
Opintojen aikana saatava tuki ja työelämäyhteistyö voivat vahvistaa tätä uskoa. Samalla tulokset nostavat esiin keskeisen kysymyksen siitä, miten nuoret työllistyvät ja löytävät oman polkunsa opintojen jälkeen.
Jos nuorten tulevaisuususko on vahva, seuraava askel on varmistaa, että työelämä vastaa siihen. Kyse on yhteiskunnallisesta kysymyksestä, joka koskee koulutusta, työelämää ja päätöksentekoa. Lopulta ratkaisevaa on, löytyykö jokaiselle nuorelle paikka, jossa hän voi olla tarpeellinen ja kokea osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa.