Marja Pajulahti
Ammattiopisto Liven ja Kauppakeskus Itiksen yhteistyö tuo nuoret ja yritykset yhteen
Ammattiopisto Liven opiskeluryhmä suorittaa syksystä 2026 alkaen opintonsa Kauppakeskus Itiksessä ja tekee työtä kauppakeskuksen yrityksissä....
Hallitus hyväksyi STEA-avustusten leikkaukset. Ensi vuonna STEA-avustuksiin käytettävä rahoitus vähenee 84 miljoonalla eurolla. Leikkauksia perustellaan julkisen talouden säästötoimilla. Samalla jäljelle jäävää rahoitusta suunnataan aiempaa vahvemmin kohtaavaan työhön. Vuoden 2027 STEA-kriteereissä kohtaavaa toimintaa painotetaan, mutta jatkoavustusta ei lähtökohtaisesti myönnetä järjestöille, joiden toiminta keskittyy yhteiskunnalliseen vaikuttamis- tai neuvontatyöhön.
Leikkausten yhteydessä unohdetaan se, kenen ääntä hiljennetään. Järjestöt tuovat päivänvaloon haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kokemuksia ja epäkohtia, jotka muuten helposti jäävät päätöksenteon ulkopuolelle. Järjestöjen vaikuttamistyö ei ole vain niiden omaa edunvalvontaa. Järjestöt toimivat viestinvälittäjinä ihmisille, joilla ei useinkaan ole mahdollisuutta tai voimavaroja osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on pitkään rakentunut ajatukselle, että päätöksenteossa kuullaan myös kansalaisyhteiskuntaa. Järjestöt ovat olleet tässä keskeisiä asiantuntijoita. Niiden asiantuntemus syntyy ihmisten arjen kohtaamisesta. Järjestöihin kertyy tietoa siitä, miten lainsäädäntö, palvelut ja yhteiskunnalliset päätökset vaikuttavat haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten elämään. Rahoitusleikkaukset kaventavat mahdollisuuksia kerätä tätä tietoa
Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää vaikeita ratkaisuja, eikä järjestötoimintaa voida automaattisesti rajata säästöjen ulkopuolelle. On selvää, että tämän mittaluokan säästöt, joita tällä hallituskaudella on tehty, tulevat kohdistumaan myös laajasti arvokkaaksi koettuun kohtaavaan toimintaan sekä tärkeään vapaaehtoistyön koordinointiin ja sen kehittämiseen. Säästöpäätösten yhteydessä pitäisi tunnistaa myös niiden yhteiskunnalliset seuraukset. Jos vähennämme järjestöjen mahdollisuuksia nostaa epäkohtia julkiseen keskusteluun, haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten ääni kuuluu päätöksenteossa vielä nykyistäkin heikommin.
Kirjoittajana Liven toimitusjohtaja Marja Pajulahti
