Yhteiskuntavaikuttaminen
Tietoa Liven tavoitteista päättäjille
- Live-säätiö
- Päättäjille
Liven tavoitteet hallituskaudelle 2023–2027
Live nostaa tälle hallituskaudelle neljä keskeistä asiaa, jotka tulee huomioida poliittisessa päätöksenteossa. Tavoitteenamme on edistää täsmätyökykyisten asemaa ja osallisuutta, torjua yhteiskunnallista polarisoitumista ja eriarvoistumista, tarjota ratkaisuita vallitsevaan työvoimapulaan ja luoda säästöjä kansantaloudellemme.
Työllisyyden ja osallisuuden edistäminen ja työvoimapulan ratkaiseminen Suomessa on tällä hetkellä arviolta 65 000 - laveiden arvioiden mukaan satoja tuhansia täsmätyökykyistä, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Tarkkaa määrää on kuitenkin vaikeaa arvioida, sillä täsmätyökykyisten määritelmä on laaja.[¹] Täsmätyökykyisiä voivat olla kehitysvammaiset, pitkäaikaissairaat, vakavasta sairaudesta toipuvat henkilöt, elämänkriisin kokeneet, erityistä tukea tarvitsevat, pitkäaikaistyöttömät, sekä henkilöt, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden vuoksi. Täsmätyökykyinen on henkilö, jolla on käytössä osa työkyvystään ja ennen kaikkea halu ja motivaatio työkykynsä käyttämiseen.
Säästöjen luominen kansantalouteen. Väestön ikääntyminen, alhainen syntyvyys ja julkisen talouden velkaantuminen luovat tarpeen merkittävälle työllisyysasteen ja työllisten määrän kasvattamiselle - osatyökykyisten heikosta työllistymisestä aiheutuvan toteutumattoman työpanoksen arvioidaan olevan 1,3 miljardia euroa vuodessa. [2] Syrjäytyminen ja pitkäaikaistyöttömyys aiheuttavat huomattavia kustannuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen lisääntymisen kautta - ja työttömyys itsessään heikentää terveyttä, yksilön taloudellista tilannetta, lisää sairastavuutta ja syrjäytymisriskiä. On arvioitu, että noin viidenneksen työkykyä voitaisiin kohentaa hoidolla, kuntoutuksella ja työelämän joustoilla.[3] Parhaita tuloksia haastavassa työmarkkina-asemassa oleville on saavutettu ratkaisuilla, joissa heidät sijoitetaan nopeasti normaaliin työsuhteeseen eli työelämään. Työsuhteen onnistumista ja vakiintumista tuetaan sen jälkeen eri tavoin. [4]
Työelämä ei ole mustavalkoinen vaan täynnä harmaan sävyjä, jotka kuvaavat erilaisten ihmisten ja työkykyjen moninaisuutta. Poliittisessa päätöksenteossa on luotava joustavia ratkaisuja, jotka mahdollistavat täsmätyökykyisten osallistumisen työelämään yksilöllisten kykyjen ja tarpeiden mukaisesti. Tämä edellyttää taloudellisten resurssien ohjaamista työllistämisen tuelle, kuten työllisyyttä hoitaville tahoille ja ammatilliselle kuntoutukselle. Työnantajille on tarjottava tukea ja taloudellisia kannustimia palkkauksen tueksi. Näin varmistetaan, että työnantajilla on riittävät resurssit ja tieto täsmätyökykyisten integroimiseksi työelämään, jotta takaamme kaikkien mahdollisuuden osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan omien kykyjen ja taitojen mukaisesti.
Lähteet
1,3. Työ-ja elinkeinoministeriö. "Työkykyohjelma 2019-2023. Loppuraportti". Julkaistu 2023.
2. Ilmarinen. "Sopivaa työtä kaikille – osatyökykyisissä merkittävä hyödyntämätön potentiaali työmarkkinoille". Julkaistu 2018.
4. Työ- ja elinkeinoministeriö. "Selvitys heikossa työmarkkinaasemassa olevien palveluista Pohjoismaissa sekä Alankomaissa, Iso- Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa. Julkaistu 2012.
Täsmätyöllistämisellä torjutaan yhteiskunnallista polarisoitumista
Oikeus työhön on tasa-arvokysymys. Myös täsmätyökykyisillä on oltava mahdollisuus sosioekonomisen asemansa parantamiseen.
Työllistyminen ja työssä käyminen edistää osallisuutta ja integroitumista. Hyvinvointi ei saa rajautua vain heille, joilla on terveytensä, toimintakykynsä ja / tai kielitaitonsa vuoksi paremmat mahdollisuudet osallistua työelämään.
Täsmätyöllistämisellä helpotetaan vallitsevaa työvoimapulaa
Nykyisten työllistämisen tukien kuten palkkatuen ja työolosuhteiden järjestelytuen laajempi hyödyntäminen edesauttaa täsmätyökykyisten työllistymistä. Tukimuodot on tehtävä entistä helpommin saavutettavammaksi työnantajille. Palkkatukibyrokratiaa tulisi keventää.
Täsmätyökykyisten palkkaaminen tulisi tehdä yrityksille kannattavaksi.
Täsmätyöllistämisestä seuraa merkittäviä säästöjä
Työttömyyden hinta on Suomessa merkittävä. Kansantalouden tasolla arvioituna sen laajat kustannukset ovat vuosittain useita miljardeja euroja. Osatyökykyisten heikosta työllistymisestä aiheutuvan toteutumattoman työpanoksen arvioidaan olevan 1,3 miljardia euroa vuodessa.
Täsmätyöllistämisestä seuraa henkistä hyvinvointia yksilö- ja perhetasolla
Osallisuuden kokemus on jokaiselle tärkeää. Siitä seuraa hyvinvointia sekä yksilö- että perhetasolla. Työttömyys itsessään heikentää terveyttä, yksilön taloudellista tilannetta, lisää sairastavuutta ja syrjäytymisriskiä.
“Se että ihminen tekee töitä osa-aikaisesti, voi olla tosi iso panos hänelle henkilökohtaisesti, kuten myös itsellenikin. Ihmisiä ei pidä tuomita siitä, jos ei kykene osallistumaan työelämään kokopäiväisesti.”
“Meitä täsmätyökykysiä on paljon, jotka olisivat valmiita osa-aikaiseen työhön. Väittäisin, että me teemme yhtä hyvin töitä kuin kuka tahansa muukin.”