Projektitoiminta yhteisöllisyyden, kotoutumisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tukena Saagassa

Monikulttuurikeskus Saaga Kouvolassa on esimerkki siitä, miten matalan kynnyksen kohtaamispaikka voi rakentaa yhteisöllisyyttä, tukea kotoutumista ja ehkäistä syrjäytymistä. Toiminnanjohtaja Taina Talvalan sanoin: “Yksin ei kukaan kotoudu mihinkään. Kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, johon tarvitaan vastaanottavuutta ja tukea” (Talvala 2025). Tämä kokemus saa vahvistusta myös tutkimuksista ja projektitoiminnasta, sillä ennaltaehkäisevät palvelut eivät pelkästään paranna yksilöiden hyvinvointia, vaan ne myös säästävät yhteiskunnan resursseja pitkällä aikavälillä (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2018).

Projektit rikastuttavat arkea

Saagan toiminta perustuu avoimuuteen, ja kuka tahansa voi tulla sisään ilman ilmoittautumista tai jäsenyyttä. Tämä tekee siitä saavutettavan niin maahanmuuttajille kuin kantasuomalaisille. Saagan arki on kuitenkin paljon enemmän kuin pelkkää yhdessäoloa – se on myös oppimista, tukiverkkojen rakentamista ja uusien mahdollisuuksien avaamista. Tässä kohtaa projektit, kuten Momentum, astuvat kuvaan. Momentum on toteuttanut Saagassa ryhmämuotoista valmennusta, jossa hyödynnetään luovia menetelmiä. Näiden avulla osallistujat voivat käsitellä omia kokemuksiaan ja vahvuuksiaan myös silloin, kun kieli ei vielä riitä. Tutkimusten mukaan luovat menetelmät tukevat erityisesti itseilmaisua ja osallisuuden kokemusta monikulttuurisissa ryhmissä (Lehtinen 2022; Hagman 2025).

Talvala kuvaa Saagan arkea näin: “Toiminta antaa sisältöä arkeen, auttaa luomaan tukiverkostoja, turvallinen tila oppia uutta ja olla oma itsensä” (Talvala 2025). Tämä kuvaus resonoi vahvasti Momentum-projektin havaintojen kanssa: ryhmässä syntyy luottamusta, joka lisää osallisuutta ja hyvinvointia (Livesäätiö 2025a).

Yhteistyön yhteiskunnallinen merkitys

Saagan toiminta rahoitetaan pääosin STEA:n kautta, ja projekteilla sekä verkostoilla on suuri rooli toiminnassa. Talvalan mukaan yhteistyö tuo lisää aktiviteetteja ja tukee myös ohjaajien työssä jaksamista (Talvala 2025). Tämä on tärkeää, sillä hankkeiden avulla voidaan kokeilla ja kehittää uusia toimintamalleja, jotka muuten jäisivät toteuttamatta. Momentum-projekti on yksi esimerkki siitä, miten projektien toimintaa voidaan tuoda osaksi arjen toimintaa. Luovien menetelmien ryhmät eivät ole irrallisia kokonaisuuksia, vaan ne nivoutuvat osaksi Saagan olohuonetta ja sen avointa yhteisöä. Tämä luo toimintamallin, jossa projektitoiminta ja pysyvä kohtaamispaikkatyö tukevat ja täydentävät toisiaan. Ryhmät ovat luonteeltaan sarjallisia, esimerkiksi kolmesti kokoontuvia.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tämä on olennaista. Kotoutuminen ja syrjäytymisen ehkäisy eivät ole vain yksilön asioita – ne vaikuttavat koko yhteisöön. Kuten Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) toteaa, kotoutumisen edistäminen on kaksisuuntaista: se edellyttää sekä maahanmuuttajan aktiivisuutta että yhteiskunnan vastaanottavuutta (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010). Saaga ja Momentum yhdessä toteuttavat juuri tätä periaatetta käytännössä.

Tulevaisuuden haasteet ja mahdollisuudet

Talvala myöntää, että tulevaisuus on epävarma: “Hallituksen rahoitusleikkaukset osuvat kipeästi järjestösektoriin. Tulevaisuutta on vaikea suunnitella kalenterivuotta pidemmälle” (Talvala 2025). Tämä herättää kysymyksen, kuinka pysyviä tuloksia hanketoiminnasta jää jäljelle. Momentumissa on kehitetty malleja, joita voidaan hyödyntää myös projektin jälkeen – esimerkiksi valmennusmenetelmiä ja ohjaajien osaamista (Livesäätiö 2025b). Yhteistyö Saagan kaltaisten toimijoiden kanssa tarjoaa konkreettisen väylän siihen, että hankkeiden tuotokset eivät jää vain raporteiksi, vaan jatkavat elämäänsä osana arjen yhteisöjä.

Yhteenveto

Monikulttuurikeskus Saaga ja Momentum-projekti osoittavat yhdessä, miten tärkeää projektitoiminta on paikallisyhteisöjen arjen tukemisessa. Saaga tarjoaa turvallisen, avoimen tilan, johon voi tulla sellaisena kuin on. Momentum tuo tähän tilaan menetelmiä, jotka vahvistavat osallistujien voimavaroja ja osallisuutta, jotka tukevat mm. kotoutumista. Yhdessä ne tekevät näkyväksi sen, mitä Talvala painottaa, eli että kotoutuminen ja osallisuus syntyvät vuorovaikutuksessa, ja niiden tukeminen on paitsi inhimillisesti myös yhteiskunnallisesti merkittävää.

Kirjoittaja : Momentum-projektissa työhönvalmentajana toimiva Juho Aholaakko.

Lähteet:

Hagman, A. 2025. “Luovien leikit tekee hyvää sielulle ja poistaa jännitystä ja jäykkyyttä” – Luovat menetelmät KEIJO-kokemusasiantuntijakoulutuksessa. Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.9.2025. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/881395

Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). Finlex. Viitattu 26.9.2025. Saatavissa: https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2010/1386

Lehtinen, M. 2022. Luovien menetelmien merkitys osana kokemusasiantuntijaksi kasvamista ja kouluttautumista. Laurea-ammattikorkeakoulu. Viitattu 26.9.2025. Saatavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/787530

Livesäätiö. 2025a. Luovat menetelmät työhönvalmennuksen tukena Momentum-hankkeessa. 21.1.2025. Viitattu 26.9.2025. Saatavissa: https://www.livesaatio.fi/ajankohtaista/luovat-menetelm%C3%A4t-ty%C3%B6h%C3%B6nvalmennuksen-tukena-momentum-hankkeessa

Livesäätiö. 2025b. Oman polun tukemista – Työhönvalmennuksen malli Momentum-hankkeessa. 11.6.2025. Viitattu 26.9.2025. Saatavissa: https://www.livesaatio.fi/ajankohtaista/oman-polun-tukemista-ty%C3%B6h%C3%B6nvalmennuksen-malli-momentum-hankkeessa

Monikulttuurikeskus Saaga. Viitattu 26.9.2025. Saatavissa: https://www.visitsaaga.fi/

Talvala, T. 2025. Toiminnanjohtaja, Monikulttuurikeskus Saaga. Webropol-haastattelu 22.9.2025. Haastattelija: Juho Aholaakko, Emmi Karhutaival, Kouvola.

Valtiontalouden tarkastusvirasto. 2018. Kotoutumiskoulutus. VTV-tarkastuskertomus 15/2018. Viitattu 26.9.2025. Saatavissa: https://www.vtv.fi/app/uploads/2018/10/15152336/VTV-Tarkastuskertomus-15-2018-Kotoutumiskoulutus.pdf