Siirry sivun sisältöön.

2 minuutin luku

Mistä rakentuu tulevaisuuden sosiaalisesti kestävä työelämä?

Parhaillaan on käynnissä muutos, jossa yhdistyvät älykkäiden teknologioiden synty ja kehittyminen, fyysisten, digitaalisten ja virtuaalisten elementtien sekoittuminen sekä yhteyksien lisääntyminen niin tiedon kuin ihmistenkin välillä. Teknologiset kehitysaskeleet häivyttävät entisestään fyysisen ja digitaalisen maailman rajoja. Tämä muutos tulee vaikuttamaan laajasti koko yhteiskuntaan ja myös työelämään.

Laajasti jaettu näkemys on, että monet ihmisten tällä hetkellä tekemät työt hoidetaan tulevaisuudessa teknologian avulla. Se lisää tehokkuutta ja auttaa tietotyöläisiä parantamaan tuottavuuttaan. Automaatio tulee korvaamaan toistotyötä sisältäviä ruumiillisia töitä ja niitä rutiininomaista aivotyötä vaativia tehtäviä, joissa on omaksuttava runsaasti tietoa. Teknologinen kehitys tekee joistain ammateista tarpeettomia, mutta se myös luo uudenlaisia töitä ja ammatteja.

Työmarkkinoilla näkyy tällä hetkellä ainakin kahdenlaista polarisaatiota. Ensimmäinen eli ero tietotyön ja suorittavan työn välillä tuli selkeästi esille koronapandemian aikana jakona etä- ja läsnätyöhön. Toiseksi asiantuntijatyön tekijät jakautuvat niihin, joilla on työmarkkinoilla vaadittavaa erityisosaamista ja työntekijöihin, joiden työ ulkoistetaan tai muutetaan tekoälyn tai muiden teknologioiden tehtäväksi. Työn polarisaation ja digitalisaation seurauksena työntekijöiden eriarvoisuus lisääntyy.

Töiden katoamiseen ja siitä johtuvaan epätasa-arvoon kytkeytyviä huolenaiheita ovat myös kysymykset merkityksestä ja identiteetistä. Mistä siis rakennetaan työn ja ylipäätään elämän mielekkyys sekä merkityksellisyys tilapäisissä tai epätyypillisissä työsuhteissa oleville työntekijöille ja työnsä menettäville, kouluttamattomille henkilöille? Näyttää siltä, että vastaus löytyy jälleen kerran koulutuksesta. Oikein kohdistettu panostus elämänmittaiseen oppimiseen parantaa useimpien työntekijöiden työllistymismahdollisuuksia ja lisää heidän työnsä mielekkyyttä sekä merkityksellisyyttä. Jo nyt olisi aika varmistaa, että julkiset investoinnit kohdentuvat tukemaan asianmukaista koulutusta kaikille, mutta näin ei näytä tapahtuvan.

"Poliittisen johdon, julkisen sektorin ja yksityisten organisaatioiden olisi yhdessä luotava yhteistyölle ja jaetulle vastuulle rakentuvaa työvoimapolitiikkaa, jonka päämääränä on sosiaalisesti kestävä ansiotyö"

Asiantuntijoilla ei ole vielä yhteistä näkemystä siitä, millaiseksi työn tulevaisuus tarkkaan ottaen muodostuu. Esimerkiksi tekoälyn ja robotiikan kaltaisten avainteknologioiden kehitystä ei voida ennustaa yksityiskohtaisesti. Luultavasti työ muovautuu merkittävästi erilaiseksi kuin aiemmin.

Yhdysvaltalaisen Massachusetts Institution of Technologyn (MIT) tutkijat ovat ennustaneet, että uudet teknologiat tulevat yllättämään meidät vaikutuksillaan. He myös toteavat, että jos nämä teknologiat otetaan käyttöön eikä samalla tehdä muita keskeisiä uudistuksia, tulemme näkemään vain lisää polarisaatiota. Suurin osa työntekijöistä tulee menettämään mahdollisuuksiaan ja voitot kasautuvat pienelle vähemmistölle. Suomalainen työelämä on kovin erilainen kuin amerikkalainen ja nämä vaikutukset näkyvät meillä maltillisempina, mutta polarisaatio on kasvussa täälläkin.

Uudet teknologiat luovat hyviä mahdollisuuksia rakentaa kestävä työelämä kaikille. Jotta näin tapahtuisi, pelkkään teknologian kehitykseen ja talouskasvun tavoitteluun keskittymisestä on luovuttava ja kiinnitettävä huomio ansiotyötä ympäröivien instituutioiden innovatiiviseen muuttamiseen. MIT:n tutkijat ehdottavat investointeja työntekijöihin ja taitoihin sekä kaiken saatavilla olevan, nykyaikainen pedagogiikan ja koulutukseen tarkoitettujen teknologisten sovellusten käyttöönottoa. Näissä asioissa Suomi on erittäin vahva verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja moniin muihin maihin.

Muutosta täytyy aktiivisesti tehdä yhteiskunnan, organisaatioiden ja yksilöiden tasoilla, ja päämääränä on oltava hyvän kierre, jossa polarisaatiolle ei ole sijaa. Tämän toteutuminen vaatii asioiden uudelleen ajattelemista yhdessä, vaikka emme vielä edes tiedä mitä kaikkea muutos tarkoittaa. Poliittisen johdon, julkisen sektorin ja yksityisten organisaatioiden olisi yhdessä luotava yhteistyölle ja jaetulle vastuulle rakentuvaa työvoimapolitiikkaa, jonka päämääränä on sosiaalisesti kestävä ansiotyö.

Uudet teknologiat ja innovatiiviset työelämän instituutiot ovat mahdollisuus luoda aivan kaikille kestävämpää työelämää. Pohjoismailla ja Suomella on monia muita yhteiskuntia paremmat mahdollisuudet, taidot, resurssit ja kyvyt näiden kysymysten innovatiiviseen ratkaisemiseen.

Kirjoittajat:

Hertta Vuorenmaa, Aalto Yliopiston Future of Work, tutkimuspäällikkö, Työelämän tutkimusyhdistys, puheenjohtaja

Tuija Koivunen, Dosentti, Itä-Suomen yliopisto, Työelämän tutkimusyhdistys, sihteeri

Työelämän muutokseen tarvitaan tukea – ja kohtaamisia

2 min luettu

Työelämän muutokseen tarvitaan tukea – ja kohtaamisia

Hallitusohjelmassa on sitouduttu vahvistamaan työelämän vastaanottokykyä niin, että esimerkiksi osatyökykyisten, maahanmuuttajien, ikääntyneiden ja...

Lue lisää
Työssäoloehdon jyrkentäminen ei paranna osatyökykyisten työllisyyttä

2 min luettu

Työssäoloehdon jyrkentäminen ei paranna osatyökykyisten työllisyyttä

Suomen hallitus on ohjelmassaan luvannut toimikaudellaan kehittää Suomen työmarkkinoita niin, että työelämän vastaanottokykyä vahvistetaan...

Lue lisää
Työelämän vaatimusten on oltava ihmisen kokoisia

2 min luettu

Työelämän vaatimusten on oltava ihmisen kokoisia

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on kirjaus: “Työelämän vastaanottokyvykkyyttä vahvistetaan niin, että esim. osatyökykyisten,...

Lue lisää