Rasismi ja syrjintä on ollut pitkään syystäkin paljon puheissa. (ks. esim. Pursiainen 2023). Itse olen kuluneen vuoden aikana turhautunut monta kertaa sivistyneen keskustelun puutteeseen. Toisinaan avoimen rasistisissa avautumisissa pinnan alla kytee ahdistus siitä, että mitään ei saa enää sanoa (Lemma 2019). Jotkut ovat menettäneet äänensä kokonaan: vaienneet tai tulleet vaiennetuiksi. Somekommenttien surkeassa sirkuksessa ei ole tilaa loogisille perusteluille tai edes alkeellisille käytöstavoille, joten usein on helpompi olla kommentoimatta mitään. Kovaääniset huutelijat saavat laukoa suustaan sammakoita senkin edestä, kunnes kommentointi lopulta tykkänään kielletään.
Sanoilla on voima sulkea ulos ja muodostaa kynnyksiä ajatuksen nopeudella, mutta niiden avulla voi myös rakentaa uudenlaista todellisuutta aivan yhtä nopeasti (Berger & Luckmann 2010). Ääneen toisteltu ”en minä ole rasisti” ei kuitenkaan riitä. Sanojen ja tekojen on kohdattava: on täysin pakollista tehdä aktiivisia tekoja yhdenvertaisuuden eteen. Tämä vaatii etenkin oman aseman ja siihen liittyvien etuoikeuksien tunnistamista ja tunnustamista (OM 2023; Thurén 2023). Miten se tehdään? Alkuun pääsee, kun vaihteeksi kurkistaa kauemmas omasta navastaan ja lopettaa oman nöyhtänsä tutkimisen. Kas, täällähän on muitakin!
Suomeen muualta muuttaneiden parissa tehtävä työ on avannut silmäni paitsi työelämässä rehottavalle räikeälle rasismille, myös vaivihkaiselle ja syvälle rakenteisiin juurtuneelle syrjinnälle. Minusta on noloa ja surullista, että rekrytoinneissa syrjitään jatkuvasti ihmisiä heidän nimensä ja äidinkielensä perusteella (ks. esim. DIAK 2018). On laitonta, mutta täysin tavallista sanoa suoraan, että yrityksemme ei palkkaa muualta muuttaneita ihmisiä. Ennakkoasenteet ja epävarmuus kaiken uuden edessä ovat ihmisille kovin lajityypillisiä piirteitä. Suomalaiseksi kutsutussa kulttuurissa minutkin on kasvatettu ja koulittu välttelemään viimeiseen asti kasvojen menettämistä, kiusallisia tilanteita ja virheiden tekemistä – vaikka arkinen totuus on se, että rallienglanti riittää ja virheistä oppii. Avarakatseisemman asenteen omaksuminen on joka tapauksessa kaikille välttämätöntä.
Kansainvälisiä osaajia tarvitaan tulevaisuudessa työpaikoille yhä enemmän ja moninaistuvat työyhteisöt rakentavat jatkossakin nopeasti uudistuvaa työelämää (TEM 2023; Larja & Peltonen 2023.) Nyt on juuri oikea aika tarkistaa, millaista yhdenvertaisuussuunnitelmaa omassa työyhteisössä tai harrastusporukassa toteutetaan ja miten rasismiin puuttuminen on huomioitu
suunnitelmassa (OM 2023).
Antirasistisen kohtaamisen ABC pyörähtää toden teolla käyntiin silloin, kun vieraan katse kääntyy omaan napaan päin: kotimaani onkin toiselle ulkomaa (ks. Ilmonen et al. 2002.) Miltä kotoinen Suomi mahtaa näyttää ja tuntua, kun sitä lähestyy vieraana? Pimeä ja kylmä maa, jossa on sitäkin pimeämpi ja kylmempi byrokratia? Toivottavasti vastassa ei kuitenkaan ole pelkästään pimeitä ja kylmiä ihmisiä! Onko jokaisen muualta muuttaneen todella elettävä maassa maan tavalla, hinnalla millä hyvänsä? Vai voisimmeko sen sijaan yhdessä etsiä lämpimiä kohtaamisen tapoja?
Momentum-tiimissä teemme työtä, jotta jokainen saisi oman äänensä kuuluviin ja löytäisi oman
urapolkunsa (Live-säätiö 2023). Olipa kyse sitten siitä, miten ihmisen työkyky määritellään tai siitä, mitä kotimaa kenellekin tarkoittaa, pyrimme tietämään ja olettamaan mahdollisimman vähän.
Yhdenvertaisemman yhteiskunnan ja inhimillisemmän työelämän rakentaminen vaatii nimittäin ennen kaikkea kykyä:
A) pysähtyä kuuntelemaan
B) kohdata
C) ja tulla kohdatuksi ihmisenä
Kirjoittaja on Liven työhönvalmentaja Emmi Karhutaival, joka työskentelee Momentum-hankkeessa.
Lähteet:
Berger, Peter L & Luckmann, Thomas. 2010. Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen – Tiedonsosiologinen tutkielma. 6.painos. Kääntäjä: Raiskila, Vesa. Helsinki: Gaudeamus. Alkuteos: The Social Construction of Reality, 1994.
DIAK 2018. Työnimi-kampanja/Dialogi-verkkojulkaisu 31.10.2018. Viitattu 4.12. Saatavilla
[https://dialogi.diak.fi/2018/10/31/tyonimi]
Ilmonen, Anneli.; Pennanen, Tapani.; Sinisalo, Hannu.; Helin, Pekka.; Grönfors, Martti.; Kortelainen, Anna.; Linder, Marja-Liisa.; Isaksson, Pekka.; Harviainen, Tapani. & Vesterinen, Ilmari. 2002. Vieraan katse: kansalliset vähemmistöt ja vieraat kulttuurit suomalaisten kuvataiteilijoiden silmin 1850–1945. Tampereen taidemuseon julkaisuja; 101.
Larja, Liisa & Peltonen, Juho. 2023. Työvoiman saatavuus, työvoimapula ja kohtaanto-ongelmat vuonna 2022. TEM-analyyseja 113/2023. Työ- ja elinkeinoministeriö. Työvoimatiekartat hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston verkkosivu. Viitattu 4.12.2023. Saatavilla [https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164550/Työvoimatiekartat_hankkeen%20loppuraportti_tarkistettu.pdf]
Lemma, Aurora. 2019. Mitään ei saa enää sanoa – Äärioikeistolaisen retoriikan ABC. Suomen
Rauhanpuolustajat. Artikkeli maailma.net -verkkosivulla 21.11.2019. Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Suomen Rauhanpuolustajien Tolkutonta menoa-liitteessä. Viitattu 4.12.2023.
Saatavilla [https://www.maailma.net/nakokulmat/mitaan-ei-saa-enaa-sanoa-aarioikeistolaisen-retoriikan-abc]
Live-säätiö. 2023. MOMENTUM – Moninaistuvat urapolut. Hankkeen verkkosivu. Viitattu 4.12.2023.
Saatavilla [https://www.livesaatio.fi/hankkeet/momentum]
OM 2023. Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus.fi -verkkosivu. Arjen antirasistiset teot. Viitattu 4.12.2023. Saatavilla [https://yhdenvertaisuus.fi/arjen-antirasistiset-teot1]
Pursiainen, Heikki. 2023. Ai mikä rasismi? Ei täällä ole mitään rasismia tai jos olikin irtisanouduimme siitä jo maanantaina. Artikkeli libera.fi -verkkosivulla 15.7.2023. Viitattu 4.12.2023. Saatavilla [https://www.libera.fi/2023/07/15/ai-mika-rasismi-ei-taalla-ole-mitaan-rasismia-tai-jos-olikinirtisanouduimme-siita-jo-maanantaina] [https://www.libera.fi/2023/07/15/ai-mika-rasismi-ei-taalla-ole-mitaan-rasismia-tai-jos-olikinirtisanouduimme-siita-jo-maanantaina]
TEM 2023. Työ- ja elinkeinoministeriö. Työvoimabarometri: suurin osa Suomesta kärsii kohtaantoongelmasta. Tiedote 29.11.2023 valtioneuvosto.fi -verkkosivulla.
[https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/tyovoimabarometri -suurin-osa-suomesta-karsii-kohtaantoongelmasta]
Thurén, Julia 2023. 9 keinoa olla hyvä valkoinen liittolainen. Ruskeattytot.fi -verkkosivu. Viitattu 4.12.2023. Saatavilla: [https://www.ruskeattytot.fi/ /9-keinoa-olla-hyva-valkoinen-liittolainen]
Hankkeet
