Työttömyys ja työpaikkojen puute kirvoittavat tällä hetkellä kielenkantoja Suomessa. Kunnat joutuvat maksamaan kalliisti pitkittyneestä työttömyydestä, eivätkä kaikki työttömät työnhakijat saa tarvitsemaansa työllistymisen tukea. Yritykset puolestaan kamppailevat osaajapulan ja maailmanpoliittisen tilanteen luoman epävarmuuden kanssa. Haluamme täydentää keskustelua olennaisella näkökulmalla: digitaalisuus mahdollistaa työllistymisen tuen ja osaamisen kasvattamisen myös syrjäseuduilla ja työllisyysalueilla, joiden resurssit eivät riitä kasvokkaiseen valmennukseen.
Kuvitellaan viheralueiden kausityöntekijä Viivi harvaan asutulta alueelta. Työt vähenevät, ja Viivi tarvitsee uuden suunnan työelämässä. Lähimpään työllisyyspalvelujen toimipisteeseen on kymmeniä kilometrejä, ja työllisyysalue tarjoaa vain niukasti valmennusta ja ohjausta. Viivi on tehnyt vuosia fyysistä työtä: istutuksia, haravointia ja nurmikkoalueidenhoitoa. Ilman saavutettavaa tukea ja digitaalisen osaamisen vahvistamista Viivi on vaarassa jäädä työelämän ulkopuolelle. Jos hän pääsee vahvistamaan työnhakutaitojaan ja digiosaamistaan, hän voi saada esimerkiksi etätyön ja jatkaa istutustöitä osa-aikaisesti.
Viivin tarina on esimerkki siitä, että ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa työllisyyspalvelujen suhteen: osalla kunnista on varaa panostaa työllistymisen tukemiseen, kun taas joillakin alueilla palveluja on tarjolla niukasti. Tämän vuoksi osa ihmisistä kokee jäävänsä hyvinvointiyhteiskunnan ulkopuolelle. Julkisen talouden haasteiden aikana digitaalisuus tarjoaa kustannustehokkaan ratkaisun pitää kaikki mukana. Sillä voidaan tukea yksilöiden työnhakua ja urapolkuja ajasta, paikasta tai kielestä riippumatta: digitaalisen verkkoalustan tekoäly voi kääntää CV-ohjeet ja työnhakuvideot vaikka arabiaksi tai viroksi.
Kun panostamme ihmisten työnhakutaitoihin ja digitaaliseen osaamiseen, vahvistamme samalla hyvinvoinnin ja kasvun edellytyksiä maassamme.
Digitaalinen osaaminen on edellytys työllistymiselle nyky-yhteiskunnassa. Työnantajat olettavat, että työnhakija osaa esitellä itsensä videohakemuksella, jakaa kokemuksia ja tietoa digitaalisesti ja ottaa verkkoalustoja haltuunsa. Kohtaamisten lisäksi itsenäinen työskentely verkkoalustalla kasvattaakin yksilöiden digitaalista osaamista ja vahvistaa yksilön toimijuutta. Tästä hyötyvät niin työelämään astuvat nuoret kuin eläkeikää lähestyvät ammattilaiset, joiden tarvitsee päivittää tietojaan ja taitojaan muuttuvassa työelämässä.
On aika ottaa digitaalisuus osaksi työllisyyspalveluja ja tarjota jokaiselle työkalut oman urapolkunsa rakentamiseen. Kun panostamme ihmisten työnhakutaitoihin ja digitaaliseen osaamiseen, vahvistamme samalla hyvinvoinnin ja kasvun edellytyksiä maassamme. Digitaalisuuden avulla voimme paitsi tukea yksilöiden työllistymistä myös vastata yhteiskuntamme rakenteellisiin haasteisiin, kuten kohtaanto-ongelmaan, alueelliseen eriytymiseen ja osaamisvajeeseen. Digitaalisuus on investointi tulevaisuuden työelämään ja suomalaisen yhteiskunnan yhdenvertaisuuteen.
Amanda Tammivirta
myynti- ja asiakkuusjohtaja
Live-säätiö
