Live keskusteli kesän SuomiAreenassa siitä, keiden kustannuksella Suomi on maailman onnellisin maa. Paneelikeskustelussa pureuduttiin siihen, miten eriarvoisuus vaikuttaa osallisuuden kokemukseen ja yhteiskunnan eheyteen. Keskustelussa nostettiin esiin konkreettisia keinoja lisätä jokaisen osallisuutta ja onnellisuutta.
Vaikka Suomea pidetään yhtenä maailman tasa-arvoisimmista maista, tutkimukset kertovat eriarvoisuuden kokemusten lisääntyneen 2020-luvulla. Eriarvoisuus näkyy muun muassa toimeentulon haasteissa, koulutusmahdollisuuksissa ja työmarkkinoiden epätasa-arvoisuudessa.
Yksi Liven panelisteista oli Espoon kaupungin työllisyysjohtaja Hilla-Maaria Sipilä. Työllisyysjohtaja muistutti, että työttömyys luo eriarvoisuutta ihmisten välille. Kaikkein suurimmaksi eriarvoisuutta lisääväksi asiaksi hän nosti rakentamamme palvelujärjestelmän.
– Olemme Suomessa erinomaisia sulkemaan ihmisiä pois järjestelmän piiristä. Meidän kuntalaisten pitää pystyä rakentamaan palveluja, joihin ihmiset pääsevät aidosti osallisiksi ja joiden avulla he pääsevät eteenpäin, Sipilä painotti.
Suomalainen palvelujärjestelmä toimii Sipilän mukaan toisistaan erillisissä siiloissa. Esimerkin hän kertoi nuorta vapautuvaa vankia varten järjestetystä verkostopalaverista. Palaverin osallistujista kaikki tunsivat nuoren, mutta kukaan ammattilaisista ei tuntenut toisiaan.
– Lainsäädäntö ja GDPR ohjaavat työtämme, mutta välillä tuntuu, että niiden taakse piiloudutaan. Toivon, että me viranomaiset pystymme miettimään enemmän sitä, millaisia mahdollisuuksia lainsäädäntö meille antaa, Sipilä kertoi.
Nuorten tulevaisuudenuskoa tulee vahvistaa
Paneelikeskustelussa pohdittiin konkreettisia toimia, joilla vahvistettaisiin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten osallisuutta. Sipilä viittasi alkuvuodesta voimaan astuneeseen TE-palvelut 2024 -uudistukseen, jossa työllisyyspalvelut siirtyivät valtiolta kunnille. Hän toivoi, että kunnilla olisi mahdollisuus tehdä palveluja, jotka hyödyttävät aidosti kuntalaisia.
– Osallisuuden kokemus syntyy siitä, että ihminen on mukana palvelun suunnittelussa ja että palvelu räätälöidään hänen tarpeidensa mukaiseksi. Lainsäädännöllä tarkkaan säännelty palvelu ei täytä tarkoitustaan. On tärkeää ottaa ihminen mukaan aktiiviseksi toimijaksi, Sipilä korosti.
Sipilän mukaan julkinen keskustelu esimerkiksi työttömyydestä tai maahanmuutosta on kärjistynyt viime vuosina. Moni ei uskalla leimaantumisen pelossa ottaa kantaa asioihin, vaan vaikenee mieluummin. Mustavalkoinen keskustelukulttuuri tarttuu myös nuoriin.
Työllisyysjohtaja kertoi olevansa huolissaan siitä, miten saamme kaikki nuoret pysymään toiveikkaina tulevaisuudesta nykyisestä maailmantilanteesta huolimatta. Tulevaisuudenusko nivoutuu kiinteästi siihen, miten nuoren itsetunto kehittyy ja miten hän kokee pääsevänsä yhteiskuntaan mukaan.
– On tärkeää, että nuoret voivat kokea jatkuvuutta ja luottaa siihen, että elämässä pääsee eteenpäin. Meidän täytyy jakaa toivoa siitä, että selviämme yhdessä ja että meillä on vahva, demokraattinen yhteiskunta, joka ei ole äkkiä romuttumassa, Sipilä sanoi.
Kuva: Veera Korhonen
Katso keskustelun tallenne
