Kyselyn tulokset osoittavat, että täsmätyökykyisyys on melko vieras aihe työpaikoilla. Työllistymisen esteitä pystytään ylittämään tiedon avulla. Moni ratkaisu ei vaadi rahaa, vaan tahtoa ja hoksaamista.
Täsmätyökykyisyys mielletään työpaikoilla usein marginaaliseksi asiaksi. Todellisuudessa täsmätyökykyinen voi olla kuka tahansa, esimerkiksi kokenut johtaja, joka tarvitsee menetyksen keskellä kevennettyä työtahtia tai huippuosaaja, joka pystyy työskentelemään täysipainoisesti vain etänä. Elämänvaiheet, kriisit, sairaudet ja toipumisjaksot voivat muuttaa hetkellisesti tai pysyvämmin työn tekemisen edellytyksiä. Siksi voidaan sanoa, että jokaisella työpaikalla on täsmätyökykyisiä työntekijöitä useammin kuin huomaammekaan.
Tarkkaa tietoa täsmätyökykyisten määrästä Suomessa ei ole, mutta arviot liikkuvat 65 000 henkilöstä useaan sataan tuhanteen. Täsmätyökykyisiä yhdistää se, että he kykenevät työskentelemään, kun työtehtäviä tai työaikoja mukautetaan yksilöllisesti eikä työkyvyn alentuminen useinkaan vaikuta heidän työpanokseensa.
– Jokaisen työpaikan kannattaa kehittää toimintaansa ja prosessejaan niin, että ne huomioivat täsmätyökykyisyyden. Nopeasti muuttuvassa maailmassa työpaikkojen on tärkeää olla muutoskyvykkäitä. Se auttaa sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin niin toimintaympäristössä kuin työntekijöiden tilanteissa. Hyvin toimivat prosessit ja muutoskyky parantavat tuottavuutta ja työhyvinvointia, kertoo Live-säätiön työllisyys- ja kasvupalveluiden johtaja Amanda Tammivirta.
Live, Oulun Diakonissalaitos ja Oulun palvelualan opisto ovat tehneet osana Digitaalinen Toimintamalli ja Toimijaverkosto Työllistämiseen (ESR+) -hanketta täsmätyökykyisten palkkaamisen esteitä selvittävän kyselyn. Kyselyyn vastasi useita kymmeniä yrityksiä Pohjois-Pohjanmaan alueelta. Samat esteet nousevat Tammivirran kokemuksen mukaan esiin myös muissa yritysten kanssa käytävissä keskusteluissa.
Huolena tuottavuus ja kustannukset
Työnantajia huolestuttaa, ettei täsmätyökykyinen työntekijä pystyisi suoriutumaan työtehtävistä riittävän tehokkaasti ja että täsmätyökykyisten palkkaaminen aiheuttaa lisää kustannuksia vaikkapa työtilojen tai työskentelytapojen muokkaamisen takia.
Tammivirta sanoo ymmärtävänsä huolen, koska työelämä on kiireistä ja resurssit ovat monessa paikassa tiukoilla. Iso osa täsmätyökykyisiä auttavista asioista on kuitenkin sellaisia, joista hyötyy koko työyhteisö. Niiden olisi tärkeää olla joka tapauksessa kunnossa. Näitä ovat muun muassa hyvä perehdytys ja selkeä perehdytysmalli, sujuvat hr-prosessit, esihenkilöiden hyvä johtamistapa sekä toimiva tiimi.
– Nämä asiat ovat tärkeitä jokaiselle työntekijälle ja erityisen tärkeitä ne ovat täsmätyökykyisille. Live, kuten muutkin työllisyyspalveluiden tuottajat, tarjoavat yrityksille tukea kehittämiseen, jos oma osaaminen kaipaa vahvistamista.
Tammivirran mukaan monet työn mukautuksista eivät aiheuta isoja kustannuksia. Tärkeää on keskustella työntekijän kanssa hänen osaamisestaan ja vahvuuksistaan. Työtä voi vaikkapa jakaa uudella tavalla työntekijöiden kesken.
– Mahdollisuus tehdä etätyötä on yksi työn mukauttamisen muoto. Se on tuttua jo lähes kaikilla työpaikoilla. Työnantajia voi huolettaa, että mukautusten tekeminen on vaivalloista. Sitä se ei aina ole ja tietoa ja myös tukea on saatavilla. Tietyissä tilanteissa työantajat voivat hyödyntää esimerkiksi palkkatukea tai kuntien räätälöimiä omia tukimuotoja. Myös oppisopimus voi olla yksi täsmätyön tekemisen muoto.
Kysy muiden kokemuksia ja etsi tietoa
Työnantajat sanoivat kyselyssä olevansa huolissaan, että osatyökykyinen työntekijä on poissa työstä tavallista enemmän. Tammivirran mukaan tämä on yleinen huoli, jota kuulee usein.
– Tilastotietoa tästä aiheesta on vaikea löytää. On kuitenkin hyvä muistaa, että kuka tahansa voi olla täsmätyökykyinen vaikkapa sairastumisen takia. Työpaikan käytännöt on tärkeä rakentaa sellaisiksi, että ne tukevat erilaisia työntekijöitä.
Johtajilla, esihenkilöillä ja rekrytoijilla saattaa myös olla tiedostamattomia epäilyjä osatyökykyisten kyvystä suoriutua työssä ja kiinnittyä työyhteisöön. Tammivirran mukaan tämä on ymmärrettävää, jos kokemusta täsmätyökykyisten palkkaamisesta ei juurikaan ole.
– Kannattaakin kysellä kokemuksia muista yrityksistä ja etsiä tietoa erilaisista tavoista työllistää täsmätyökykyisiä.
Kyselyssä selvisi, että työnantajat eivät tunne taloudellisia ja käytännön tukitoimia, kuten palkkatukea tai työolosuhteiden mukautuksia. Nämä helpottavat täsmätyökykyisten palkkaamista.
– Erilaisista tuista pitäisi tiedottaa paremmin ja niiden hakemisen pitäisi olla mahdollisimman helppoa. Live neuvoo yrityksiä myös erilaisissa tukimuodoissa ja niiden hakemisessa. Jos näistä asioista haluaa saada lisää tietoa, kannattaa olla yhteydessä tyyöllisyyspalveluihimme, Tammivirta kannustaa.
Työtehtäviä voi jakaa uudella tavalla
Yksi työllistämisen esteistä on kyselyn mukaan oletus soveltuvien työtehtävien puutteesta. Työnantajilla on kyselyn mukaan vaikeuksia hahmottaa, miten työtehtäviä voisi mukauttaa täsmätyökykyisille sopiviksi ja mitä tehtäväkokonaisuuksia voisi jakaa useampaan osaan.
– Tähän on löydettävissä hyviä ratkaisuja yhdessä. Livella on osaajia, jotka auttavat yrityksiä tunnistamaan, millaisia osaamisia työssä tarvitaan sekä miten työtä tai työtehtävän eri osia voi jakaa. Tällainen työn hahmottaminen uudella tavalla auttaa löytämään sopivia tehtäviä täsmätyökykyisille. Se voi olla myös hyvä keino löytää työuran ensimmäisiä tehtäviä nuorille, joiden työllistymisen vaikeuksista on Suomessa herännyt suuri huoli, Tammivirta kertoo.
Lue lisää täsmätyökykyisyydestä
