Siirry sivun sisältöön.

2 minuutin luku

Live-säätiön tavoitteet hallituskaudelle 2023-2027

Live-säätiö tälle hallituskaudelle neljä keskeistä asiaa, jotka tulee huomioida poliittisessa päätöksenteossa. Tavoitteenamme on edistää täsmätyökykyisten asemaa ja osallisuutta, torjua yhteiskunnallista polarisoitumista ja eriarvoistumista, tarjota ratkaisuita vallitsevaan työvoimapulaan ja luoda säästöjä kansantaloudellemme.Arvioidaan, että Suomessa on tällä hetkellä noin 65 000[1] täsmätyökykyistä (puhutaan myös osatyökykyisistä), jotka ovat työelämän ulkopuolella. Täsmätyökykyisiä voivat olla kehitysvammaiset, pitkäaikaissairaat, vakavasta sairaudesta toipuvat henkilöt, elämänkriisin kokeneet, erityistä tukea tarvitsevat, pitkäaikaistyöttömät, sekä henkilöt, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden vuoksi.

Kuka tahansa voi siis olla jossain vaiheessa elämää täsmätyökykyinen, eli täsmätyökyky voi koskettaa meistä jokaista.

Täsmätyöllistämisellä torjutaan yhteiskunnallista polarisoitumista

Kokemus osallisuudesta vähentää sekä eriarvoistumista hyvä- ja heikko-osaisiin että yhteiskunnallista polarisoitumista. Seuraavalla hallituskaudella on pidettävä huoli täsmätyökykyisten työllistymisen edellytyksien parantamisesta.

  • Oikeus työhön on tasa-arvokysymys. Myös täsmätyökykyisillä on oltava mahdollisuus sosioekonomisen asemansa parantamiseen.
  • Työllistyminen ja työssä käyminen edistää osallisuutta ja integroitumista. Hyvinvointi ei saa rajautua vain heille, joilla on terveytensä, toimintakykynsä ja / tai kielitaitonsa vuoksi paremmat mahdollisuudet osallistua työelämään.

Täsmätyöllistämisellä helpotetaan vallitsevaa työvoimapulaa

Suomessa on kymmeniä tuhansia täsmätyökykyisiä, mutta heidän osaamistaan ja työvoimapotentiaaliaan ei tunnisteta laajasti. Samaan aikaan yrityksiä vaivaa vakava pula työvoimasta kuten ravintola-, hoiva-, ja puhdistusalan osaajista. Täsmätyökykyisten osallistuminen työelämään paikkaa vallitsevaa osaajapulaa. 

  • Nykyisten työllistämisen tukien kuten palkkatuen ja työolosuhteiden järjestelytuen laajempi hyödyntäminen edesauttaa täsmätyökykyisten työllistymistä. Tukimuodot on tehtävä entistä helpommin saavutettavammaksi työnantajille. Palkkatukibyrokratiaa tulisi keventää.
  • Täsmätyökykyisten palkkaaminen tulisi tehdä yrityksille kannattavaksi.
  • Työelämä hyötyy monimuotoisesta työyhteisöstä. Työelämän monimuotoisuus mahdollistaa uusia toimintatapoja ja synnyttää uusia innovaatioita.

Täsmätyöllistämisestä seuraa merkittäviä säästöjä

Työttömyyden hinta on Suomessa merkittävä. Kansantalouden tasolla arvioituna sen laajat kustannukset ovat vuosittain useita miljardeja euroja.[2] Kansantalouden näkökulmasta on kestämätöntä, etteivät kymmenet tuhannet täsmätyökykyiset osallistu työelämään. Osatyökykyisten heikosta työllistymisestä aiheutuvan toteutumattoman työpanoksen arvioidaan olevan 1,3 miljardia euroa vuodessa. [3]

  • Työllistyminen vähentää julkisia menoja kuten sosiaali- ja terveyskuluja.
  • Työllistyminen kasvattaa valtion verotuloja.
  • Ehkäisee ylisukupolvista huono-osaisuutta.

Täsmätyöllistämisestä seuraa henkistä hyvinvointia yksilö- ja perhetasolla 

Osallisuuden kokemus on jokaiselle tärkeää. Siitä seuraa hyvinvointia sekä yksilö- että perhetasolla. Työttömyys itsessään heikentää terveyttä, yksilön taloudellista tilannetta, lisää sairastavuutta ja syrjäytymisriskiä.

Erot koetussa työkyvyssä mukailevat muita työttömien ja työllisten välillä todettuja hyvinvointieroja, kuten eroja koetussa terveydessä, toimeentulossa ja elämänlaadussa. Erojen pysyvyys viittaa siihen, että työttömyys vaikuttaa kielteisesti työkykyyn ja hyvinvointiin. Osin kyse on myös siitä, että työttömäksi joutuvat useammin ne ihmiset, joilla on jo valmiiksi heikompi työkyky tai terveys. [4]

Työkyvyn tuen palvelut eivät toimi vielä kattavasti Suomessa ja palvelujärjestelmä vaatii kehittämistä. On arvioitu, että noin viidenneksen työkykyä voitaisiin kohentaa hoidolla, kuntoutuksella ja työelämän joustoilla. [5]

  • Onnistumisen ja osallisuuden kokemukset kasvattavat henkilön itseohjautuvuutta, parantavat elämänlaatua ja toimijuutta.
  • Osallistuva ja hyvinvoiva yksilö edistää läheistensä hyvinvointia.
  • Kohentunut sosioekonominen asema lisää yleistä hyvinvointia ja vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä.

Lähteet:

1. Täsmätyökykyisten arvioitu määrä Suomessa: Valtioneuvosto
2. Työttömyyden kustannukset: Valtioneuvosto
3. Sopivaa työtä kaikille – osatyökykyisissä merkittävä hyödyntämätön potentiaali työmarkkinoille: Ilmarinen
4. Työttömyys ei ole (vain) työkykyongelma: Yhteiskuntapolitiikka
5. Työkykyohjelma 2019-2023 Loppuraportti: Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen Pankin työmarkkinaekonomisti Meri Obstbaum Liven paneelikeskustelussa: Koulutus on hyvinvointimme tukipilari

2 min luettu

Suomen Pankin työmarkkinaekonomisti Meri Obstbaum Liven paneelikeskustelussa: Koulutus on hyvinvointimme tukipilari

Live-säätiö järjesti Kohti yhdenvertaista ja monimuotoista työelämää -paneelikeskustelun, jonka tavoitteena oli tarkastella täsmätyökykyisten asemaa...

Lue lisää
Liven paneelikeskustelu Mikko Valtonen: Tuntuu erikoiselta miksi emme hyödynnä sitä potentiaalia, mitä täsmätyökykyisyydessä on

1 min luettu

Liven paneelikeskustelu Mikko Valtonen: Tuntuu erikoiselta miksi emme hyödynnä sitä potentiaalia, mitä täsmätyökykyi­syydessä on

Liven paneelikeskustelussa SuomiAreenalla kuultiin Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntijan Mikko Valtosen näkemyksiä yritysten...

Lue lisää

4 min luettu

"Kenellä on oikeus työhön? Työttömyyden hintana eriarvoistuva Suomi" - Live on mukana kesän SuomiAreenassa

Työttömyyden hinta on suuri sekä yhteiskunnalle että yksilölle itselleen. Se kasvattaa yhteiskunnallista eriarvoistumista, joka näkyy tuloeroina,...

Lue lisää