Siirry sivun sisältöön.

2 minuutin luku

"Kenellä on oikeus työhön? Työttömyyden hintana eriarvoistuva Suomi" - Live on mukana kesän SuomiAreenassa

Työttömyyden hinta on suuri sekä yhteiskunnalle että yksilölle itselleen. Se kasvattaa yhteiskunnallista eriarvoistumista, joka näkyy tuloeroina, terveyseroina ja arvomaailmoidemme eriytymisenä. Kesän 2023 SuomiAreenassa Live-säätiö keskustelee siitä, millä tavoin edistetään 60 000 täsmätyökykyisten osallisuutta työelämässä, jotta kukaan ei jää yhteiskuntamme ulkopuolelle.

Kun elinkeinoelämä kertoo vallitsevasta kohtaanto-ongelmasta eli siitä etteivät avoimet työpaikat ja työvoima kohtaa ja samaan aikaan hallitusohjelmassa kaavaillaan 100 000 uudesta työllisestä, täsmätyökyiset jäävät tämän keskustelun ulkopuolelle. Vallitseva työvoimapula hidastaa Suomen paljon tarvitsemaa talouskasvua ja pula osaavasta työvoimasta korostuu erityisesti kasvukeskuksissa. Tulevan hallituksen kaavailemat työllisyystavoitteet jäävät toteutumatta, jos täsmätyökyisten työvoimapotentiaalia ei huomioida. 

Täsmätyökykyisiä voivat olla esimerkiksi kehitysvammaiset, pitkäaikaissairaat, vakavasta sairaudesta toipuvat henkilöt, elämänkriisin kokeneet, erityistä tukea tarvitsevat, pitkäaikaistyöttömät sekä henkilöt, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden vuoksi. Olennaista on, että ihminen kyllä pystyy työskentelemään, jos työtehtäviä tai työaikoja vain mukautetaan yksilöllisesti, eikä työkyvyn alentuminen useinkaan vaikuta heidän työpanokseensa. Periaatteessa kuka tahansa meistä voi siis olla jossain vaiheessa elämää täsmätyökykyinen. 

Suomi tarvitsee tekijöitään, mutta täsmätyökykyiset jäävät usein työelämän ulkopuolelle vallitsevien asenteiden, ennakkoluulojen ja toisaalta tietämättömyyden vuoksi. Useat täsmätyökykyiset toivoisivat ettei työkyvystä puhuttaisi binäärisesti - ääripäiden väliin jää joukko henkilöitä, joilla on paljon potentiaalia osallistua työelämään omien kykyjen tai taitojen mukaisesti.Nämä osallisuuden kokemukset kasvattavat henkilön itseohjautuvuutta, parantavat elämänlaatua ja kokemusta toimijuudesta – kohentunut sosioekonominen asema lisää yleistä hyvinvointia ja vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä.

Tämän kesän SuomiAreenassa Live puhuu viiden panelistinsa kanssa siitä, millä tavoin edistetään 60 000 täsmätyökykyisen osallisuutta työelämässä, jotta kukaan ei jää yhteiskuntamme ulkopuolelle. Paneelikeskustelun tavoitteena on tarkastella täsmätyöllistämisen mahdollisuuksia vallitsevaan työvoimapulaan, keskustella työttömyyden vaikutuksista yhteiskunnalliseen polarisaatiokehitykseen ja etsiä ratkaisuja täsmätyökykyisten osallisuuden parantamiseksi.

Live-säätiö oli mukana myös edellisenä vuonna SuomiAreenassa, jonka tavoitteena oli myös kasvattaa tietoisuutta täsmätyökykyisten työvoimapotentiaalia suomalaiselle työelämälle. Näemme, että tätä keskustelua on jatkettava, jotta kukaan ei jää sekä työelämän että yhteiskuntamme ulkopuolelle.

Tämän vuoden paneelikeskusteluumme on valikoitunut joukko henkilöitä, joilla on vahvoja näkemyksiä täsmätyökykyisten työllistymiseen liittyviin kysymyksiin ja toisaalta haasteisiin.


Vieltojarvi

 

 

 

 

 

 

 

Elinkeinoelämän Keskusliiton asiantuntija Mikko Vieltojärvi

Mikko Vieltojärvi työskentelee Elinkeinoelämän keskusliitossa asiantuntijana. Vieltojärvi työskentelee monipuolisesti osaamiseen ja koulutukseen liittyvien kysymysten parissa. Erityisesti Vieltojärvi on kiinnostunut yritysten osaajatarpeista ja keinoista turvata osaavan työvoiman saatavuutta. Suomessa on paljon työhaluisia täsmätyökykyisiä ja maahanmuuttajia, joiden tiedot, taidot ja osaaminen tulisi saada kohtaamaan yritysten tarpeiden kanssa. Vieltojärvi toimii EK:n edustajana lukuisissa eri opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen työryhmissä, joissa kehitetään suomalaista koulutusjärjestelmää.

Annukka Sorjonen_Sakari Röyskö_

 

 

 

 

 

 



Helsingin kaupungin työllisyysjohtaja Annukka Sorjonen

Työllisyyspalvelut-yksikkö vastaa kaupungin työllisyyden edistämisestä, julkisten työvoimapalveluiden järjestämisestä sekä niihin liittyvästä kehittämisestä ja koordinaatiosta. Yksikön vastuulla on myös työikäisten kotoutumista edistävien palveluiden järjestäminen. Sorjosen pöydällä on muun muassa TE2024 muutos, joka tuo laajan työllisyyspalveluvastuun kunnille. Sorjonen on toiminut aiemmin muun muassa palvelupäällikkönä Helsingin työllisyyden kuntakokeilussa sekä apulaisrehtorina Stadin AO:ssa.

Anni Vepsäläinen, vaakakuva 2


Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen

Helsingin Messukeskuksen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen puhuu kohtaamismedian puolesta ja uskoo lujasti siihen, että juuri livetapahtumat – kuten esimerkiksi Suomi Areena – tuovat samoista asioista kiinnostuneet ihmiset yhteen vaikuttavimmalla mahdollisella tavalla.

Vepsäläinen johtaa Messukeskuksen laajaa vastuullisuustyötä, johon kuuluu ympäristöhankkeita, merkittävän taloudellisen ja työllisyysvaikutuksen kasvattaminen pääkaupunkiseudulla sekä sosiaalisen vastuun saralla yhtenä esimerkkinä yhteistyö Ammattiopisto Liven kanssa. Messukeskus ja Ammattiopisto Live ovat jo vuosia rakentaneet inhimillistä työelämää yhdessä. Tarjoamme opiskelijoille turvallisen ja kannustavan oppimisympäristön Messukeskuksessa, mikä auttaa erityistä tukea tarvitsevia työllistymään. Hän on myös Naisten Pankin perustajajäsen ja tukee sitä kautta naisten koulutusta ja toimeentuloa Afrikassa ja Aasiassa.

Ahtiainen_kuva

 

 

 

 

 

 



STTK:n johtaja Minna Ahtiainen

Minna Ahtiainen toimii STTK:n edunvalvonnasta vastaavana johtajana esimerkiksi työelämän ja sosiaaliturvan kehittämisen, tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden sekä sosiaali- ja terveyspolitiikan kysymyksissä. Ahtiaisen mielestä Suomessa tulisi purkaa ajattelua sataprosenttisesta työkyvystä tai työkyvyttömyydestä, koska työkyky voi vaihdella työuran aikana. Työelämään osallistumisen mahdollisuuksia tulisikin tukea yksilöllisesti kohdennettujen palveluiden,  kuntoutuksen ja työnohjauksen avulla. Supistuvan työikäisen väestön Suomessa tarvitsemme jatkossa jokaisen kynnelle kykenevän mukaan työelämään. Työ tuottaa myös osallisuutta ja hyvinvointia.


Keijonen




 

 

 


Live-säätiön liiketoimintajohtaja Miika Keijonen

Miika Keijonen työskentelee säätiössä sekä kuntoutuksen että työllistämispalveluiden liiketoimintajohtajana, jolla on pitkä ja laaja-alainen kokemus työllistämispalveluiden sektorilla. Keijonen oli yksi panelisteista viime vuonna Liven osallistuttua SuomiAreenaan, joka tuolloin kannusti yrityksiä ja yhteisöjä rohkeuteen ja ennakkoluulottomuuteen palkatakseen täsmätyökykyisiä henkilöitä.

Paneelikeskusteluamme voit seurata paikan päällä Porissa Antinkadulla 29.06.2023 klo 16:00-16:45 tai streamin välityksellä.

Tutustu ohjelmaan tästä.

STTK:n johtaja Minna Ahtiainen SuomiAreenalla: Tehokkuusajattelu ei edistä täsmätyökykyisten osallisuutta työelämässä

2 min luettu

STTK:n johtaja Minna Ahtiainen SuomiAreenalla: Tehokkuusajattelu ei edistä täsmätyökykyisten osallisuutta työelämässä

Työttömyyden hinta on suuri sekä yhteiskunnalle että yksilölle itselleen. Se kasvattaa yhteiskunnallista eriarvoistumista, joka näkyy tuloeroina,...

Lue lisää
Suomen Pankin työmarkkinaekonomisti Meri Obstbaum Liven paneelikeskustelussa: Koulutus on hyvinvointimme tukipilari

2 min luettu

Suomen Pankin työmarkkinaekonomisti Meri Obstbaum Liven paneelikeskustelussa: Koulutus on hyvinvointimme tukipilari

Live-säätiö järjesti Kohti yhdenvertaista ja monimuotoista työelämää -paneelikeskustelun, jonka tavoitteena oli tarkastella täsmätyökykyisten asemaa...

Lue lisää
Liven liiketoimintajohtaja Miika Keijonen SuomiAreenalla: Keskustelu perusmittaisesta työajasta on menneisyyttä

1 min luettu

Liven liiketoimintajohtaja Miika Keijonen SuomiAreenalla: Keskustelu perusmittaisesta työajasta on menneisyyttä

Työttömyyden hinta on suuri sekä yhteiskunnalle että yksilölle itselleen. Se kasvattaa yhteiskunnallista eriarvoisuutta, joka näkyy tuloeroina,...

Lue lisää