Live keskusteli kesän SuomiAreenassa siitä, keiden kustannuksella Suomi on maailman onnellisin maa. Paneelikeskustelussa pureuduttiin siihen, miten eriarvoisuus vaikuttaa osallisuuden kokemukseen ja yhteiskunnan eheyteen. Keskustelussa nostettiin esiin konkreettisia keinoja lisätä jokaisen osallisuutta ja onnellisuutta.
Yksi Liven panelisteista oli Mieli ry:n asiantuntijapsykologi, vihreiden alue- ja kuntavaltuutettu Julia Sangervo. Hän muistutti, että YK:n onnellisuustutkimuksessa tarkastellaan myös onnellisuuden edellytyksiä, kuten yhteiskunnan vakautta ja koulutusjärjestelmää. Nämä hyvinvointivaltion peruspilarit ovat pitkään olleet Suomen vahvuuksia.
– Näen, että suomalainen hyvinvointivaltio on uhattuna. Kyse ei ole ainoastaan maailman myllerryksestä vaan myös tietoisista valinnoista, joita Suomessa on tehty. Viime vuosina emme ole keskustelleet sitä, haluammeko säilyttää hyvinvointivaltion ja panostaa siihen. Mielestäni tätä keskustelua täytyy nyt käydä, Sangervo sanoi.
Sangervo viittasi Unicefin tuoreimpaan tutkimukseen, jonka mukaan lasten ja nuorten hyvinvointi on Suomessa romahtanut. Psykologi kertoi pitävänsä tätä hälytysmerkkinä ja muistutti, että tulevaisuus on lapsissa ja nuorissa. Sangervon mukaan maamme ei ole panostanut riittävästi lasten ja nuorten hyvinvointiin, ja se tulee näkymään tulevissa onnellisuustutkimuksissa.
Suomalainen palvelujärjestelmä luo ja vahvistaa eriarvoisuutta, Sangervo totesi. Järjestelmässä on paljon väliinputoajia, eikä sitä ole suunnattu yksilö- ja ihmiskeskeisesti. Esimerkkinä hän nosti sen, että päihdeongelma voi estää pääsyn mielenterveyspalveluihin.
– Puhumme paljon rakenteista ja palveluista, mutta kaiken ytimessä pitäisi mielestäni olla ihminen. Inhimillisen kohtaamisen tulisi läpileikata koko yhteiskunta. Valitettavan moni kokee tulevansa torjutuksi joka suunnasta ja jäävänsä ilman apua, Sangervo kuvasi.
Mielenterveys pitää huomioida ennakoivasti päätöksenteossa
Paneelissa käsiteltiin myös arvojen koventumista ja yhteiskunnallisen keskustelun kärjistymistä Suomessa. Nykyisessä poliittisessa keskustelussa näkyy hyvin kyyninen ihmiskuva, Sangervo totesi. Usein unohdetaan, että haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset kuulevat nämä puheet, mutta eivät itse voi osallistua keskusteluun.
Esimerkiksi työttömyydestä on Sangervon mukaan viime aikoina puhuttu ihmisen omana mokana – pitäisi vain yrittää enemmän, niin töitä löytyisi. Samaan aikaan sosiaaliturvasta on leikattu ja tilastot näyttävät, että tällä hetkellä kaikille ei vain riitä töitä.
– TE-keskuksessa työskennellessäni näin, kuinka moni jää vasten tahtoaan vaille työtä ja haluaa valtavasti työelämään. Samaan aikaan yhteiskunnallisessa keskustelussa työttömiä haukutaan ja leimataan. Häpeän, osattomuuden ja epäonnistumisen kokemukset vaikuttavat näiden ihmisten hyvinvointiin todella paljon, Sangervo kertoi.
Osallisuuden kokemus syntyy Sangervon mukaan oikeudesta hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Hän ehdotti, että seuraavalla hallituskaudella panostettaisiin mielenterveyden ennakkoarviointiin päätöksenteossa.
– Meidän pitää miettiä etukäteen, mitkä arjen rakenteet vahvistavat ihmisten hyvinvointia ja mitkä heikentävät. Esimerkiksi keskustelu mielenterveydestä on tällä hetkellä hyvin terapia- ja palvelukeskeistä, vaikka katse tulisi kääntää ennaltaehkäisyyn, Sangervo summasi.
Kuva: Veera Korhonen
Katso keskustelun tallenne
