Vieraskynä: Nuoret onnellisuusmittareiden ykkösiksi

Nuoret eivät muodosta sataa prosenttia väestöstä, mutta he ovat sata prosenttia tulevaisuudesta. Peruskoulutaustaisista nuorista puolet kokee elämänsä merkityksettömäksi ja vaikutusmahdollisuutensa vähäisiksi. Korkeakoulutaustaisista näin kokee huomattavasti harvempi (E2 Tutkimus). Nuorten parempi tulevaisuus pitää olla koko Suomen yhteinen valinta. Ikävä kyllä aikamme tuottaa nuorille vain lisää huolta.

Nuoret kasvavat aikuisiksi monikriisien ja jatkuvien muutosten maailmassa. Työelämä on myllerryksessä, teknologia mullistaa ammatteja ja epävarmuus rasittaa mieltä. Nuorilta odotetaan joustavuutta ja loputonta itsensä kehittämistä. Harvemmin kysytään, onko yhteiskunta valmis kantamaan oman vastuunsa?

Kaikki asiat eivät ole omissa käsissämme, mutta se millaiset koulutusmahdollisuudet ja työelämän tarjoamme nuorille, on Suomessa tehtyjen päätösten tulosta. Nuorten koulutuspolut eivät ole suoraviivaisia. Yksi suorittaa kuin juna raiteilla. Toinen surffailee opintojen palasia sieltä täältä, mutta etenee. Kolmas interreilaa päämäärättömästi ja päätyy useamman kerran samalle asemalle, kunnes löytää perille. Kaikki tavat elää nuoruutta ovat oikeita.

"Emme saa hyväksyä sitä, että osa nuorista jää koulutuksen, työn tai osallisuuden ulkopuolelle siksi, ettei apua tullut ajoissa tai koska järjestelmä oli liian monimutkainen."

Yhteiskunnan on huolehdittava, että opinpoluilla ei ole umpiperiä. Koulutus on yhä vahva vakuutus maailman epävarmuudessa ja tarjoaa välineitä pärjätä muutoksessa. Säilytetään peruskoulun jälkeinen koulutus maksuttomana, koska maksuton koulutus on investointi tulevaisuuteen. Pidetään huolta, että alan vaihtaminen on mahdollista, koska omaksi kokemallaan alalla työskentelevä ihminen tuottavampi ja työhönsä sitoutuneempi. Onnellisempikin. Vahvistetaan mahdollisuutta kouluttautua aikuisena, koska työelämän muutos ei lopu. Taataan koulutuksessa mahdollisuuksien tasa-arvo.

Nuorten itsenä viestimät toiveet työelämälle eivät ole mahdottomia. Toiveena on, että työ vastaisi opintoja. Työllä tulisi toimeen ja työssä voisi kehittyä. Kuormittavuus olisi inhimillisellä tasolla. Johtaminen olisi oikeudenmukaista ja työpaikalla vallitsisi hyvä ilmapiiri. Työ joustaisi arjessa ja itsensä toteuttamiselle olisi sijaa.

Nuorten toiveissa on oiva huoneentaulu koko työelämälle. Kun globaali maailma haastaa, meidän on luotava turvaa ja mahdollisuuksia omassa elinympäristössämme. Emme saa hyväksyä sitä, että osa nuorista jää koulutuksen, työn tai osallisuuden ulkopuolelle siksi, ettei apua tullut ajoissa tai koska järjestelmä oli liian monimutkainen.

Nuorten tulevaisuus ei ratkea yksittäisillä hankkeilla. Se ratkeaa vahvoilla rakenteilla, jotka panostavat  koulutukseen, työllistymiseen, mielenterveyteen ja osallisuuteen. 

Emme saa katsoa eriarvoisuuden kasvua hiljaa vierestä. Tulevaisuus tehdään nuorten kanssa yhdessä. Suomi on rankattu monena vuonna maailman onnellisimmaksi kansaksi, mutta nuorilta kysyttäessä emme ole ykkösiä, vaan sijoituksemme tippuu. 

Aikuisten tehtävä on varmistaa, että nuoret saavat tarvitsemansa tuen ja toivon ja ovat onnellisuusmittareiden ykkösiä.

Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov. Kirjoitus on osa Liven Yksikin näkymätön nuori -kampanjaa. Kampanja nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ne nuoret, jotka jäävät työn ja koulutuksen ulkopuolelle sekä etsii ratkaisuja siihen, miten jokainen nuori voisi löytää oman paikkansa yhteiskunnassa.