Siirry sivun sisältöön.

1 minuutin luku

Päivystyksen kriisiin olisi saatavilla helpotusta yhteistyön avulla

Suomen kansanterveyden peruspilari natisee liitoksistaan, kun päivystykset ruuhkautuvat ja entistä useampi joutuu odottamaan tarvitsemaansa hoitoa liian pitkään. Potilasturvallisuuden professori Tuija Ikonen sanoi MTV Uutisten haastattelussa, että ongelmat johtuvat erityisesti pandemian jälkeisestä hoitovelasta, henkilöstövajeesta suhteessa hoidon tarpeeseen ja sote-uudistuksen viivästymisestä. Pahimmillaan hoitoon pääsy on vaatinut jopa neljän vuorokauden jonottamista päivystyksessä.Tämä ei ole päivystysten vika, vaan pitkäaikaisten poliittisten päätösten kulminoituminen tähän pisteeseen. Pienet paikkakunnat eivät enää tarjoa perusterveydenhoitoa tai jos tarjoavat, päivystys palvelee vain virka-aikoina. Muussa tapauksessa asiakkaat ohjautuvat yhteispäivystysten piiriin suuremmille paikkakunnille. Kun pienten terveyskeskusten vuodeosastopaikatkin on lopetettu, paine kasvaa edelleen suurissa terveyskeskuksissamme ympäri Suomea. Myös hoitajamitoituksen nosto on yksi näistä poliittisista päätöksistä, jotka ovat vaikuttaneet päivystysongelman kehittymiseen. Sitä ei valmisteltu tarpeeksi huolellisesti ja se haluttiin viedä läpi selvittämättä, onko mahdollista löytää jostain osaavaa henkilökuntaa. Mitoituksen nostaminen ei toimi, sillä pula on kirjaimellisesti  tarjolla olevasta työvoimasta eli sairaanhoitajista ja myös laajemminkin osaavista terveydenhuollon ammattilaisista. Jäävuoren huippu on nyt näkyvissä meille kaikille.

Kuopion yliopistollisen sairaalan palvelukeskusjohtaja Tero Martikainen kommentoi MTV Uutisille, että sairaaloilla ei ole fyysisiä paikkoja laittaakseen potilaitaan jatkohoitoon. Martikainen pitää vuodeosastopaikkojen vähentämistä isona virheenä. Samaan aikaan, kun terveydenhuollon järjestelmämme on hätää kärsimässä, yhteiskunnassamme on käyttämättömiä resursseja, jotka ovat parhaillaan vajaakäytöllä. Tämä näkyy esimerkiksi kuntoutuslaitoksissa, joita pystyttäisiin hyödyntämään tilanteissa, kun julkinen puoli alkaa sakkaamaan. Kuntoutuslaitoksissa on tarvittavia petipaikkoja, monipuolista hoidollista osaamista kuten geriatrista sellaista ja henkilökuntaa, joka pystyisi tukemaan julkisen sektorin painetta tilanteissa, joissa sen toimintakyky on merkittävästi laskenut. Kuntoutuslaitoksiin voitaisiin ohjata sairaaloista ja terveyskeskusten vuodeosastoilta esimerkiksi leikkausten tai akuuttien sairastumisien jälkeen potilaita, jotka eivät vielä pärjää kotona ja saattaisivat hyötyä kuntoutuksesta. Näin vapautuisi paikkoja, joita päivystykset tarvitsevat.

Hyvinvointialueiden tulisi selvittää, missä näitä vapaita petipaikkoja ja tarvittavaa osaamista on tarjolla. Uskon, että yksityiset palveluntarjoajat osallistuisivat mielellään keskusteluun alueidensa kanssa suomalaisen terveydenhuollon peruspilarin tukemiseksi. Nyt jos koskaan on aika yhteistyölle.

Kirjoittajana on Live-säätiön ylilääkäri Pasi Tiihonen 
pasi.tiihonen@inlive.fi / 0400 577 149

Kumppanuudet ja saumaton yhteistyö voisi olla taikasana tulevaisuuden terveydenhuollon haasteista selviämisessä

1 min luettu

Kumppanuudet ja saumaton yhteistyö voisi olla taikasana tulevaisuuden terveydenhuollon haasteista selviämisessä

Terveydenhuolto alana on jo pitkään ollut muutosprosessissa. Pohjois-Savon hyvinvointialue on vahvistamassa omaa tuotantoaan akuuttikuntoutuksen...

Lue lisää
Mahtuvatko täsmätyökykyiset suomalaiseen työelämään?

2 min luettu

Mahtuvatko täsmätyökykyiset suomalaiseen työelämään?

Jenni on espoolainen yksinhuoltajaäiti. Hän työskentelee auto-onnettomuudesta koituneen aivovamman vuoksi osa-aikaisesti henkilökohtaisena...

Lue lisää
Live on valittu Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen palveluntuottajaksi

1 min luettu

Live on valittu Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen palveluntuottajaksi

Live on valittu sekä neurologisten sairauksien että tuki- ja liikuntaelimien, reuman tai muun yleissairauden Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen...

Lue lisää