Siirry sivun sisältöön.

2 minuutin luku

Riesa Consultativen Anni Kyröläinen SuomiAreenassa: Asenteet täsmätyökykyisiä kohtaan vaativat muutosta

Työ luo osallisuutta, mutta kymmenet tuhannet täsmätyökykyiset jäävät työmarkkinoiden ulkopuolelle asenteiden, ennakkoluulojen ja tietämättömyyden vuoksi. Kesän 2024 SuomiAreenassa Live keskusteli täsmätyökykyisten asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä.

Yksi Liven panelisteista oli Riesa Consultative Oy:n osakas ja työelämäasiantuntija Anni Kyröläinen. Kyröläinen on erikoistunut esteettömän työelämän teemoihin liittyviin kysymyksiin. Hänen perustamansa yritys Riesa Consultative auttaa muita yrityksiä, julkisia toimijoita ja tapahtumia näkemään esteettömyyden suurena mahdollisuutena. Yritys palkittiin hiljattain Nordean Vuoden erityinen yrittäjä -palkinnolla. 

Suomessa arvioidaan olevan noin 65 000 – joidenkin arvioiden mukaan jopa satojatuhansia – täsmätyökykyisiä henkilöitä. Täsmätyökykyinen on henkilö, jolla on käytössä osa työkyvystään ja ennen kaikkea halu ja motivaatio työkykynsä käyttämiseen. Moni täsmätyökykyinen ihminen haluaisi osallistua työelämään, mutta valitettavasti suomalaisen työelämän ovet ovat pysyneet heiltä toistaiseksi kiinni.

Suurimmat täsmätyökykyisten työllistymisen esteet liittyvät Kyröläisen mielestä siihen, miten eri palveluissa suhtaudutaan täsmätyökykyisiin ihmisiin. Kyröläinen on tehnyt työ- ja elinkeinoministeriölle selvityksen vammaisten työllistymisen rakenteellisista esteistä. Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa käydyissä keskusteluissa selvisi, että oppilaitokset ja vammaispalvelut eivät aina mahdollista sitä, että yläasteikäinen tai toisella asteella opiskeleva vammainen tai pitkäaikaissairas nuori pääsisi kesätöihin tai harjoitteluun.

– Vammainen tai pitkäaikaissairas nuori jää jo varhaisessa vaiheessa jälkeen, jos häntä ei nähdä potentiaalisena työntekijänä. Sen sijaan häntä voidaan pyytää keittämään kahvia koulun kansliassa ja opinto-ohjaaja voi ohjata työkyvyttömyyseläkkeelle. On tärkeää, että palvelut mahdollistaisivat ihmisen työllistymisen, Kyröläinen sanoi.

Täsmätyökykyisten työllistymisessä on myös fyysiseen maailmaan liittyviä esteitä, kertoi Kyröläinen. Toimitilojen pitäisi olla esteettömämpiä ja viestinnän nykyistä saavutettavampaa. Asenteiden ja rakenteiden lisäksi muutoksia täytyy saada aikaan myös palveluissa.

– Muutoksia tarvitaan esimerkiksi esteettömyyteen ja palveluihin liittyvään lainsäädäntöön sekä palveluiden järjestämiseen – esimerkiksi työelämän vaatimusten huomiointiin vammaispalveluissa. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä työllisyyspalveluissa tarvitaan lisää yhteistyötä näiden asioiden edistämiseksi, Kyröläinen sanoi.

Vammaispalvelujen tulee tukea osallisuutta työelämässä ja yhteiskunnassa

Vammaispalvelujen siirto taloushaasteista kärsiville hyvinvointialueille sekä vammaislain viivästyminen voivat Kyröläisen mukaan hankaloittaa vammaisten ihmisten työllistymistä. Kun ihminen ei saa tarvitsemiaan työllisyys- tai sosiaali- ja terveyspalveluja, hänen työelämävalmiutensa ja osallisuutensa heikentyvät. Erityisen kipeästi se koskee heitä, jotka ovat vasta siirtymässä työelämään.

Kyröläinen arvosteli Petteri Orpon hallituksen päätöstä lakkauttaa osatyökykyisiä työllistänyt Työkanava Oy ennen aikojaan. Hänen mukaansa Työkanava olisi voinut tarjota yrityksille työkaluja työllistää täsmätyökykyisiä, vähentää pelkoja erilaisuuden ympärillä sekä tarjota tukipalveluja tukea tarvitseville. Esimerkiksi avotyöstä olisi voitu siirtää ihmisiä vapaille työmarkkinoille.

Liven paneelissa keskustelua herätti myös se, onko yksilön oma velvollisuus ja vastuu kehittää osaamistaan ja kilpailukykyään pärjätäkseen työmarkkinoilla ja onko jokainen oman onnensa seppä. Kyröläinen katsoi asiaa monelta kantilta. 

– Ihmisillä itsellään on myös vastuuta, mutta on kovaa sanoa, että jokainen olisi oman onnensa seppä. Kaikki eivät lähde samoista lähtökohdista, ja muutos työkyvyssä voi tapahtua elämän aikana. Meidän pitää tukea ihmistä tällaisissa muutoksissa ja tarjota ympäristö, jossa jokainen voi olla mukana, Kyröläinen totesi.

Pienillä korjausliikkeillä kohti parempaa

Liven paneelissa keskusteltiin siitä, tulisiko yritysten kantaa vastuuta yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä jollakin muulla keinolla verovelvollisuuden lisäksi. Kyröläisen mukaan yritykset eivät toimi tyhjiössä, vaan verojen lisäksi he osallistuvat yhteiskuntaan muillakin tavoilla. 

– Oman työni kautta minulla on sellainen tuntuma, että jotkin muut maat ovat meitä edellä näissä kysymyksissä. Meillä on ollut asiakkaina kansainvälisiä yrityksiä, joiden ulkomailla sijaitsevasta pääkonttorista on tullut painetta tuoda esteettömyyden toimintamalleja tänne Suomeen, Kyröläinen kertoo.

Monet yritykset haluaisivat työllistää täsmätyökykyisiä ihmisiä, mutta eivät tiedä miten. Riesa Consultative on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi työeläkeyhtiön Varman kanssa, kun Varma halusi työntekijöikseen vammaisia ihmisiä. Yhdessä käytiin läpi esimerkiksi rekrytointiviestinnän sanoitusta, positiivista erityiskohtelua ja henkilöstön koulutuksia. Nyt Varman positiivisista kokemuksista voi lukea heidän verkkosivuillaan. Kyröläisen mukaan tämä on esimerkki siitä, kuinka pienilläkin korjausliikkeillä voidaan saada muutoksia aikaan.

– Mielestäni tärkeimpiä toimenpiteitä täsmätyökykyisten työllistymisessä ovat asenteiden muuttaminen, pelkojen hälventäminen sekä työnantajien kouluttaminen. Lisäksi keskeistä on, että nuoria ei ohjata työkyvyttömyyseläkkeelle, heille tarjotaan työelämävalmiuksia ja että sosiaalipalvelut tukevat osallisuutta, Kyröläinen kiteytti. 

Katso SuomiAreena-keskustelun tallenne

Liven Marja Pajulahti SuomiAreenassa: Meidän pitää nähdä ja kohdata täsmätyökykyinen yksilö

2 min luettu

Liven Marja Pajulahti SuomiAreenassa: Meidän pitää nähdä ja kohdata täsmätyökykyinen yksilö

Työ luo osallisuutta, mutta kymmenet tuhannet täsmätyökykyiset jäävät työmarkkinoiden ulkopuolelle asenteiden, ennakkoluulojen ja tietämättömyyden...

Lue lisää
Satakunnan TE-toimiston Päivi Laine SuomiAreenassa: Emme voi jakaa ihmisiä osaajiin ja osaamattomiin

2 min luettu

Satakunnan TE-toimiston Päivi Laine SuomiAreenassa: Emme voi jakaa ihmisiä osaajiin ja osaamattomiin

Työ luo osallisuutta, mutta kymmenet tuhannet täsmätyökykyiset jäävät työmarkkinoiden ulkopuolelle asenteiden, ennakkoluulojen ja tietämättömyyden...

Lue lisää
STTK:n Antti Palola SuomiAreenassa: Suomalainen yhteiskunta näkee työkyvyn mustavalkoisesti

2 min luettu

STTK:n Antti Palola SuomiAreenassa: Suomalainen yhteiskunta näkee työkyvyn mustavalkoisesti

Työ luo osallisuutta, mutta kymmenet tuhannet täsmätyökykyiset jäävät työmarkkinoiden ulkopuolelle asenteiden, ennakkoluulojen ja tietämättömyyden...

Lue lisää