Singapore on yksi maailman dynaamisimmista talouksista ja kulttuurien sulatusuuni, jossa innovaatiot ja yhteiskunnallinen vastuullisuus kulkevat käsi kädessä. Vierailu raiSE-keskuksessa paljasti, miten maa on onnistunut rakentamaan ekosysteemin, jossa yhteiskunnalliset yritykset eivät ole pelkkää hyväntekeväisyyttä, vaan kestävää liiketoimintaa.
Singapore on kulttuurien sulatusuuni, jossa asuu noin 6 miljoonaa ihmistä. Maa tunnetaan vakaasta taloudestaan ja innovatiivisesta kehityksestään. Työttömyysaste on vajaat 2 %. Yhteiskunta on yhdistelmä länsimaalaista hyvinvointia ja kovia arvoja. Talous kasvaa vakaasti ja maa panostaa koulutukseen sekä osaamiseen enemmän kuin useimmat valtiot. Tämä tekee siitä täydellisen paikan oppia, miten yhteiskunnallinen yrittäjyys voi kukoistaa ja olla osa kestävää talousrakennetta.
Vierailumme keskiössä oli raiSE (Singapore Centre for Social Enterprise), joka perustettiin vuonna 2015 ministeriön, kansallisen sosiaalineuvoston ja muiden kumppaneiden poikkisektorisena yhteistyönä. Sen tehtävä on rakentaa kestävää ja osallistavaa yhteiskuntaa tukemalla yhteiskunnallisia yrityksiä. RaiSE ei ole pelkkä tukiorganisaatio, vaan kokonainen ekosysteemi, joka tarjoaa rahoitusta, koulutusta ja verkostoja yhteiskunnallisille yrityksille. Konkreettisia tukimuotoja ovat esimerkiksi VentureForGood-avustukset sekä kiihdyttämöohjelmat yhteistyössä yliopistojen kanssa.
raiSE hyödyntää Impact Assessment Frameworkia (IAP), joka tarjoaa selkeän rakenteen sosiaalisen vaikuttavuuden arviointiin. Malli perustuu kolmeen keskeiseen periaatteeseen. Ensimmäinen on Intentionality, joka tarkoittaa yrityksen tietoista sitoutumista sosiaalisen vaikutuksen tuottamiseen, ei vain liiketoiminnan sivutuotteena, vaan strategisena tavoitteena. Toinen periaate on Additionality eli konkreettisen lisäarvon tuottaminen yhteiskunnalle juuri yrityksen toiminnan kautta. Kolmas periaate on Proportionality, joka varmistaa, että vaikutus suhteutetaan yrityksen kokoon ja resursseihin, jotta arviointi on realistista ja oikeudenmukaista.
Jäsenyys raiSE:n edellyttää rekisteröitymistä ja vaikuttavuuden todentamista. Yritykset luokitellaan eri tasoille: Emerging, Leading ja Verified Leading, mikä kannustaa jatkuvaan kehitykseen ja läpinäkyvyyteen.
Mitä Suomi voisi oppia Singaporelta?
Singapore osoittaa, että yhteiskunnallinen yrittäjyys ei ole vain hyväntekeväisyyttä, vaan kestävää liiketoimintaa, joka voi olla olennainen osa talousrakennetta. Liiketoimintaan panostaminen edistää sekä yksilöiden tasavertaista osallisuutta yhteiskuntaan että yhteisötalouden vakiinnuttamista osana yhteiskunnan rakenteita. Suomi voisi ottaa Singaporen mallista oppia monella tavalla.
1) Ensimmäinen askel olisi selkeyttää ja vakiinnuttaa yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen asema, joka kokoaisi yhteen rahoituksen, koulutuksen ja vaikuttavuuden mittaamisen. Tällainen keskittynyt tuki loisi vahvan perustan yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle. Samalla olisi tärkeää kehittää mittareita, jotka huomioivat yritysten koon ja resurssit, jotta myös pienemmät toimijat uskaltaisivat lähteä mukaan.
2) Yhteistyö eri sektoreiden välillä on toinen keskeinen tekijä: julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuudet voisivat Suomessa olla paljon nykyistä tiiviimpiä.
Lisäksi ajattelutavan tulisi muuttua niin, että taloudellinen ja sosiaalinen tulos nähdään toisiaan täydentävinä, ei erillisinä tavoitteina.
Kun yhdistämme tämän ajattelun suomalaisiin vahvuuksiin, voimme luoda uuden kasvualustan sosiaaliselle vaikuttavuudelle ja tehdä yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä merkittävän osan tulevaisuuden taloutta.
Kiinnostuitko yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja sosiaalisesta vastuullisuudesta? Ota yhteyttä ja kysy lisää!
Anu Kettunen, projektipäällikkö
p. 040 669 1562, anu.kettunen@inlive.fi
