Live keskusteli kesän SuomiAreenassa siitä, keiden kustannuksella Suomi on maailman onnellisin maa. Paneelikeskustelussa pureuduttiin siihen, miten eriarvoisuus vaikuttaa osallisuuden kokemukseen ja yhteiskunnan eheyteen. Keskustelussa nostettiin esiin konkreettisia keinoja lisätä jokaisen osallisuutta ja onnellisuutta.
Yksi Liven panelisteista oli sisäministeriön kehityspäällikkö Tarja Mankkinen. Hänen mukaansa Suomen asema maailman onnellisimpana maana ei tarkoita sitä, että kaikki yksilöt olisivat onnellisia. Osa väestöstä voi oikein hyvin, mutta on myös paljon heitä, jotka kokevat toisin. Mankkisen mukaan poliitikkojen täytyy vahvistaa ihmisten tulevaisuudenuskoa nykyistä enemmän.
– Nykypoliitikot maalailevat julkisissa puheissaan katastrofeja toisensa jälkeen. Osa uhkakuvista voi tietysti olla realistisia. Päättäjien tulisi kuitenkin mielestäni puhua harkitusti ja luoda ihmisille toivoa, jonka varaan voi rakentaa tulevaisuuta, Mankkinen sanoi.
Suomeen on syntynyt keskustelukulttuuri, jossa ihmiset jaetaan meihin ja heihin erilaisin kriteerein, Mankkinen arvioi. Tällaisessa yhteiskunnassa eri ryhmät ajavat omia etujaan eivätkä välttämättä edes halua ymmärtää toisin ajattelevia: esimerkiksi monet poliitikot puhuvat omille kannattajilleen sen sijaan että toimisivat yhteisen edun puolesta.
Arvojen koventuminen näkyy Mankkisen mielestä myös haluttomuutena tehdä kompromisseja sekä keskusteluna tiettyjen ihmisten tuottamattomuudesta.
– Puhe tiettyjen ihmisryhmien, kuten ikääntyneiden, tuottamattomuudesta on yleistynyt yhteiskunnassamme. En muista, että esimerkiksi viisitoista vuotta sitten kokonaisia ihmisryhmiä olisi leimattu näin. Tällainen keskustelukulttuuri luo ulkopuolisuuden tunnetta ja kokemusta, että toiset ihmiset ovat paljon paremmassa asemassa kuin toiset, Mankkinen arvioi.
Terveydenhuollon ja koulutusjärjestelmän ongelmat täytyy korjata
Yhteiskunta ei ole koskaan ollut täysin tasa-arvoinen, mutta sosiaalinen media tekee eriarvoisuuden näkyväksi eri tavalla kuin ennen, Mankkinen arvioi. Saamme sosiaalisesta mediasta välittömästi tietoa muiden elämästä ja heidän saamastaan kohtelusta, ja voimme verrata sitä omiin kokemuksiimme.
Panelistit pohtivat keskustelussa konkreettisia keinoja, joiden avulla osallisuutta ja onnellisuutta voitaisiin vahvistaa jokaisen elämässä. Mankkinen muistutti, että vaikka kansalaisten luottamus poliisiin ja puolustusvoimiin on säilynyt korkeana, terveydenhuoltoon ja koulutusjärjestelmään luotetaan merkittävästi vähemmän kuin aiemmin.
– Terveydenhuolto ja koulutusjärjestelmä ovat ihmisten arjessa tärkeitä asioita, jotka vaikuttavat luottamuksen ja osallisuuden kokemuksiin. Näen, että on erittäin tärkeää selvittää, mikä niissä mättää ja laittaa asiat kuntoon, Mankkinen summaa.
Mankkinen nosti esimerkkinä ratkaisusta moniammatillisen ankkuritoiminnan, jossa sisäministeriö on vahvasti mukana. Ankkuritoiminnassa sosiaalitoimen, poliisin, nuorisotoimen ja terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat yhdessä nuoren, joka on vaarassa syrjäytyä ja joutua rikoskierteeseen.
Ratkaisut osallisuuden vahvistamiseksi vaativat avointa mieltä ja rohkeutta tehdä asioita uudella tavalla. Asenteiden muuttaminen vaatii Mankkisen mukaan kuitenkin paljon työtä.
– Asenteiden jäykkyys on Suomessa iso ongelma. Usein myös sanotaan, ettei uusiin ratkaisuihin ole rahaa, vaikka ne eivät maksaisi nykyistä enempään. Uskon, että meillä olisi paljon mahdollisuuksia tehdä asioita ihmisläheisesti ja auttaa ihmisiä saavuttamaan hyvää, Mankkinen sanoo.
Katso keskustelun tallenne
