Live-säätiö järjesti Kohti yhdenvertaista ja monimuotoista työelämää -paneelikeskustelun, jonka tavoitteena oli tarkastella täsmätyökykyisten asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Arvioidaan, että Suomessa on noin 60 000 täsmätyökykyistä, joilla on halu ja tahto osallistua työelämään, mutta jäävät sen ulkopuolelle joustamattomien rakenteiden ja ennakkoluulojen vuoksi. Liven järjestämässä keskustelussa päähuomio kiinnittyi yhteiskunnalliseen polarisoitumiseen, vallitsevaan työvoimapulaan ja työttömyyden inhimillisiin ja kansantaloudellisiin kustannuksiin.
Yksi keskusteluun osallistuneista panelisteista oli Suomen Pankin työmarkkinaekonomisti Meri Obstbaum, joka ennustaa Suomen talouden kehitystä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Obstbaumin ja hänen johtamansa ennustetoimiston tehtäviin kuuluu myös muun muassa työmarkkinoiden, tuottavuuden ja julkisen talouden analyysi. Viime vuosina he ovat panostaneet erityisesti Suomen talouden pitkän aikavälin kasvuedellytysten tutkimiseen ja tuoneet esiin koulutuksen ja osaavan työvoiman saannin merkitystä pitkän aikavälin kasvun kannalta.
Obstbaumin mukaan Suomessa työvoimaan liittyvässä keskustelussa on havaittavissa vastakkainasettelua vaikka sitä pitäisi katsoa kokonaisuutena koulutustasosta riippumatta.
- Jos mietimme työllistämistä, niin en näe kovin hyödyllisenä sitä osaajien vastakkainasettelua - se, että satsataanko nyt huippuosaajiin tai ammattityöntekijöihin tai sitten täsmätyökykyisiin. Joka alueella tulisi tehdä toimia. Meillähän on Suomessa kuitenkin se tilanne, että tukea kohdentuu myös sellaisille ihmisille, jotka eivät välttämättä tarvitse sitä niin paljon. Samanaikaisesti tulisi puhua siitä, että saamme huippuosaajia maahan ja kaikille on riittävät työnteon kannustimet.
Obstbaumin mukaan työmarkkinoilla tilanne on poikkeuksellinen. Yritykset puhuvat työvoimapulasta, mutta samaan aikaan Suomen talous on lievässä taantumassa - tätä ilmiötä ekonomit eivät vielä täysin tunne. Hän pitää positiivisena signaalina sitä, että entistä useammat ovat päässeet työmarkkinoille ja työllisyysaste on noussut historiallisen hyväksi.
Tulevaisuus näyttää kuitenkin haastavalta muun muassa huoltosuhteen heikkenemisen myötä. Obstbaum nostaisikin poliittiseen keskusteluun koulutuksen merkityksen, joka on tärkeä sekä yksilön hyvinvoinnille että yhteiskunnalle. Hän myös korostaa sitä, että poliittisessa päätöksenteossa tulisi katsoa nykyisten kriisien yli pidemmälle horisonttiin.
- Koulutuspuolella on menty takapakkia. Tänä keväänä olemme saaneet uutta analyysia siitä, että oppimistulokset ovat heikentyneet ja suomalaisten nuorten koulutusasteen nousu on pysähtynyt. Ja tämä ikääntyminen ja koulutustason nousun pysähtyminen yhdessä tarkoittavat sitä ettei työvoimapula tule helpottamaan, vaan se tulee pidemmällä aikavälillä pahenemaan. Tiedämme, että koulutuksella on erittäin suuri merkitys työllisyydelle jatkossa. Nyt on herätty siihen, että ehkä tässä koulutuksen alueella ei olla onnistuttu kaikissa asioissa Suomessa. Mielestäni perusedellytysten laittaminen kuntoon ja hieman pidempi perspektiivi olisi hyödyllistä.
Obstbaumin mukaan työttömyyden inhimillinen hinta on suuri.
- Yritämme laskea taloudellista hintaa, mutta ei sekään aina helppoa ole. Tiedämme, että tietysti mahdollisimman korkea työllisyysaste on tärkeää, jotta saamme rahoitettua hyvinvointivaltiomme. Se on kuitenkin yksi osa laskelmaa. Usein jää huomaamatta, että esimerkiksi juuri koulutus ja työ korreloivat hyvin vahvasti erilaisten hyvinvointia mittaavien indikaattorien kanssa. Se viittaa siihen, että sillä on myös suurempi hinta kuin pelkästään taloudelliset laskelmat osoittavat.
Katso Liven paneelikeskustelu tästä!
