Mitä on täsmätyökykyisyys? Virallisen määrittelyn mukaan työkykyisestä henkilöstä voidaan puhua silloin, kun henkilön fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset ominaisuudet ovat tasapainossa työssä tarvittavien vaatimusten kanssa.
Toimintakyky taas liitetään yleensä oleellisesti työkykyyn ja se kuvaa laajemmin ihmisen valmiuksia ja ominaisuuksia selviytyä arjesta ja työstä sekä pitää huolta itsestään ja muista ihmisistä omassa elinympäristössään. Toisaalta puhuttaessa monimuotoisesta työelämästä voidaan kysymys myös kääntää toisinpäin, eli miten ympäristö muokkautuu ja oppii ymmärtämään sekä hyväksymään erilaisuutta. Monimuotoinen työympäristö tai toimintaympäristö on sopiva ja soveltuva kaikille, niin psyykkisen ja sosiaalisen ilmapiirin kuin fyysisten toiminnallisuuksien näkökulmista.
Mitä monimuotoinen työyhteisö sitten meille antaa? Tutkimusten mukaan työyhteisön monimuotoisuus lisää yrityksen sisäistä ongelmaratkaisukykyä, innovatiivisuutta, tyytyväisyyttä ja kykyä kohdata muita entistä paremmin ja sillä on todettu olevan vaikutusta niin rekrytointiin, asiakasryhmien tavoittamiseen kuin myös taloudelliseen kannattavuuteen. Kuulostaa houkuttelevalta, eikö? Työyhteisöä tulee kuitenkin myös johtaa kohti monimuotoisuutta, niin että sen hyödyt saadaan valjastettua käyttöön. Muutokset vievät aikaa, mutta uskon että niin yrityksillä kuin myös muilla työnantajille riittää rohkeutta lähteä matkalle kohti monimuotoisempaa työelämää.
“Tutkimusten mukaan juuri tiedon puute on työnantajien näkökulmasta keskeisin syy jättää täsmätyökykyinen palkkaamatta.”
Useasti tämä ei kuitenkaan valitettavasti ole niin suoraviivaista, vaan tarvitaan tukea, ohjausta tai mentorointia urakoutsilta, työhönvalmentajalta tai muulta työllistämisen ammattilaiselta, joka auttaa löytämään juuri sopivan työpaikan. Joissakin tapauksissa kyse taas on hyvinkin suoraviivaisesta työllistymisestä, jossa tekijä kohtaa työn, mutta juuri tuon oikean työn löytämiseen tarvitaan valmentajaa, joka tuntee yhtä lailla yrityksen tarpeet.
Työllistämisen toimialalla unohdetaan joskus se kaikkein tärkein elementti työllistymiseen eli työllistävä taho. Asiaa olisikin lähestyttävä niin, että myös yrityksen tarpeet ja työtehtävien vaatimukset tulee olla hyvin selvillä ja niiden selvittäminen on edellytys onnistuneelle rekrytoinnille. Joskus kyse on myös työnantajan ennakko asenteisiin vaikuttamisesta, johon avoimesti asioista puhumalla ja näin työnantajan tietoa lisäämällä työllistämisen asiantuntija yhdessä työnhakijan kanssa pystyy vaikuttamaan.
Tutkimusten mukaan juuri tiedon puute on työnantajien näkökulmasta keskeisin syy jättää täsmätyökykyinen palkkaamatta. Työnantajilla ei myöskään yleensä ole riittävästi tietoa täsmätyökykyisen henkilön työllistämiseen liittyvistä tuista. Ja kuten monen työnantajan kanssa tästä keskustelua käytyäni, ei heillä myöskään ole aikaa lähteä niitä selvittämään, vaikka halua olisikin. Yksi keskeisimmistä ja eniten käytetyistä tuista on palkkatuki, joka usein koetaan liian byrokraattisena ja työläänä. Myös tukiviidakon selvittämisestä työllistämisen asiantuntija voi tukea työnantajaa. Työnantaja voi halutessaan myös saada asiantuntijalta tukea työyhteisön kanssa käytävään keskusteluun, jolla voidaan lisätä myös työyhteisön ymmärrystä monimuotoisesta työyhteisöstä ja täsmätyökykyisyydestä.
Kirjoittajana Live-säätiön liiketoimintajohtaja Miika Keijonen.
