Ammattiopisto Liven ja Kauppakeskus Itiksen yhteistyö tuo nuoret ja yritykset yhteen
Ammattiopisto Liven opiskeluryhmä suorittaa syksystä 2026 alkaen opintonsa Kauppakeskus Itiksessä ja tekee työtä kauppakeskuksen yrityksissä....
Sote-keskustelu on lähes haudannut alleen toisen, rakenteilla olevan merkittävän uudistuksen eli Suomen työllisyydenhoidon järjestämisen. Työllisyys- ja yrityspalvelut nimittäin siirtyvät TE-keskuksista kuntien järjestämisvastuulle vuoden 2024 aikana. Uudistuksessa on varmasti paljon potentiaalia, kuuluvathan työllisyyden hoitoon kiinteästi liittyvät koulutuspalvelut myös kuntien vastuulle. Samoin elinkeinopalveluiden kuuluminen saman järjestäjän vastuulle mahdollistaa nopeamman tiedon kulun toimijoiden kesken.
Olen kuitenkin huolestunut siitä, miten uusissa rakenteissa täsmätyökykyiset, pitkäaikaistyöttömät tai vaikkapa maahanmuuttajataustaiset työllistettävät erityistarpeineen tulevat huomioiduksi. Riittääkö pienemmillä kunnilla tai niiden muodostamilla yhteistoiminta-alueilla osaaminen ja resurssit vaikeammin työllistyvien tukemiseen? Entä pystyykö valtion erityistehtäväyhtiö Työkanava osatyökykyisten ja täsmätyöllistettävien työmarkkina-aseman kohentamiseen niin, että avoimet työmarkkinat toiminnan tavoitteen mukaisesti avautuisivat?
"Suomessakin olisi kiireesti myönnettävä, että korkeampi työllisyysaste edellyttää kaikille, myös osatyökykyisille ja täsmätyöllistettäville, mahdollisuutta olla mukana työmarkkinoilla."
Viime vuosina on virinnyt keskustelu niin sanotuista välityömarkkinoista. Välityömarkkinoista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä vammaisten, pitkäaikaissairaiden tai osatyökykyisten sekä täsmätyöllistetävien ihmisten tarpeisiin räätälöityjä toimenpiteitä ja yritysmuotoja, joilla autetaan ihmisiä takaisin työelämään. Monesti tämä toiminta on ainut mahdollisuus myös pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikommassa työmarkkina-asemassa olevien osallistumiseen työmarkkinoille. ”Väliaikaisuudesta” puhuminen on siinä mielessä harhaanjohtavaa, että monelle heikentyneestä työkyvystä huolimatta on usein hyvät mahdollisuudet työntekoon pysyvästi räätälöityjen tehtävien, työtehtävien mukauttamisen ja työaikajärjestelyjen kautta. Välityömarkkinat ovat parhaimmillaan voimavara alueellisen elinkeinotoiminnan ja työllisyyspolitiikan kehittämisessä.
Kun katsotaan Eurooppaa, niin muun muassa sosiaaliset yritykset ja yhteiskunnallinen yrittäjyys ovat juuri sitä, mikä antaa työntekomahdollisuuksia heikommassa työmarkkina-asemassa oleville. Useassa EU-maassa on myös olemassa tai valmisteilla erityinen oikeudellinen muoto yhteiskunnalliselle yritykselle. Yhdistys- tai säätiöpohjalta toimivat työttömien yhdistykset, työpajat ynnä muut tekevät nekin arvokasta työtä muun muassa osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien osallistamiseksi.
Suomessakin olisi kiireesti myönnettävä, että korkeampi työllisyysaste edellyttää kaikille, myös osatyökykyisille ja täsmätyöllistettäville, mahdollisuutta olla mukana työmarkkinoilla. Yhteiskuntakin säästää, kun pienien eläkkeiden tai pelkkien tukien varassa sinnittelevä ihminen pääsee työhön ja sen sosiaalisiin verkostoihin mukaan; siispä sitä kuuluisaa win-win-tavoitetta kohden.
Sari Essayah
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja ja kansanedustaja
