Siirry sivun sisältöön.

2 minuutin luku

Työ luo osallisuutta – myös täsmätyökykyisille

Hallitusohjelmassa on sitouduttu vahvistamaan työelämän vastaanottokykyä niin, että esimerkiksi osatyökykyisten, maahanmuuttajien, ikääntyneiden ja matalan koulutustason tehtävissä työllistyminen paranee. Tavoite on hyvä. Esimerkkiryhmien tilanteet vaihtelevat kuitenkin paljon, ja työllistyminen edellyttää monenlaisia panostuksia koulutukseen, sote-palveluihin ja myös yleisen asenneilmapiirin muokkaamiseen. Vaikeasti työllistyvien tukemiseen tarkoitettuja välityömarkkinoita on kehitettävä entistä monipuolisemmiksi. Tavoitteiden edistäminen edellyttää myös riittävää rahoitusta ja pitkän tähtäimen näkymää sote-palvelujen kehittämiseen.

Työ on tärkeä elämänalue osallisuuden kokemisessa. Työ ja ammattiasema muodostavat osaltaan ihmisen identiteettiä ja muovaavat paikkaamme yhteiskunnassa. Työelämän ulkopuolelle jääminen lisää syrjäytymisen ja hyvinvoinnin heikkenemisen riskiä. Hyvinvoinnin heikkeneminen puolestaan laskee elämänlaatua ja johtaa usein erilaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeen lisääntymiseen. Täsmätyökykyisten työmahdollisuuksia tulisikin edistää työllisyysasteen nostamiseksi mutta myös inhimillisen hyvinvoinnin ja osallisuuden tukemiseksi. Osallisuuden yhteiskunnalliset vaikutukset ovat työllisyysastetta moniulotteisemmat.

Työkyky tarkoittaa eri yhteyksissä eri asioita. Työterveyslaitos määrittelee työkyvyn terveyden, osaamisen ja motivaation muodostamaksi kokonaisuudeksi suhteessa työn vaatimuksiin. Esimerkiksi lääketieteellisen työkyvyn osalta voidaan painottaa sairautta tai vammaa, joka vaikuttaa työkykyyn. Työllistyvyyteen perustuvan työkykykäsityksen mukaan työkyky merkitsee kykyä ja mahdollisuutta saada työtä, säilyttää se ja edetä uralla. Työkyvylle on myös ominaista työkyvyn vaihtelu työuran eri vaiheissa ja eri elämäntilanteissa. Moni tunnistaa työuraltaan aikoja, jolloin työkyky ei ole ollut eri syistä parhaimmillaan. Tämä on normaalia työelämässä. Työntekijää voidaan työkyvyn vaihdellessa tukea työjärjestelyin. Työelämän joustomahdollisuuksia tulisi lisätä, jotta kuormittavat tilanteet eivät johda pysyvään työkyvyttömyyteen. Näitä tilanteita varten kehitettiin aikanaan muun muassa vuorotteluvapaajärjestelmä.

"Sosiaaliturvaa on kehitettävä siten, että työllistymistä tuetaan oikea-aikaisilla ja laadukkailla palveluilla ja toimivalla etuusjärjestelmällä."

Osalla ihmisistä on pysyvä ominaisuus, joka vaikuttaa työkykyyn. Täsmätyökykyiset tai osatyökykyiset, joiksi tätä henkilöryhmää hallitusohjelmassa kutsutaan, eivät ole yhtenäinen joukko, vaan heillä voi olla monenlaisia työkyvyn rajoitteita.

Suomessa on tällä hetkellä arviolta 65 000 työmarkkinoiden ulkopuolella olevaa täsmätyökykyistä, jotka arvioivat pystyvänsä työhön ja haluaisivat tehdä töitä. Tähän ryhmään kuuluu monenlaisia ihmisiä, joilla voi olla esimerkiksi psyykkisiä, fyysisiä tai kehityksellisiä ominaisuuksia, jotka vaikuttavat työkykyyn. Heillä on omia erityispiirteitään, joiden vuoksi työllistyminen voi edellyttää räätälöityä lisätukea yhteiskunnalta, työnantajilta ja työyhteisöltä.

Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa täsmätyökykyisten työllistämiseen liittyvä tuki voi tarkoittaa koulutuksen ja sote-palveluiden lisäksi esimerkiksi yrityksille tarjottavia tukipalveluja työllistämisen helpottamiseksi, viestimistä onnistumisista ja julkisen sektorin roolin lisäämistä täsmätyökykyisten työllistämisessä. Sosiaaliturvaa on kehitettävä siten, että työllistymistä tuetaan oikea-aikaisilla ja laadukkailla palveluilla ja toimivalla etuusjärjestelmällä.

Vammaisilla ja pitkäaikaisista sairauksista kärsivillä on usein erityisiä haasteita löytää oma paikkansa kilpailluilla työmarkkinoilla. Esimerkiksi kehitysvammaisille ja nuorille pitkäaikaisesti sairastuneille hyvät kokemukset työelämästä ovat arvokkaita ja luovat uskoa tulevaan ja omiin mahdollisuuksiin. Työyhteisön tuki on heille erityisen tärkeää. Työyhteisöiltä toivon inhimillistä työkulttuuria ja erilaisuuden hyväksymistä. Siitä hyötyy lopulta koko yhteisö.

Vieraskynäkirjoituksen kirjoittajana on STTK:n johtaja Minna Ahtiainen, joka vastaa keskusjärjestössä työmarkkinaedunvalvonnasta, sopimus- ja neuvottelutoiminnasta. Hänen vastuualueenaan on erityisesti työelämä, työlainsäädäntö- ja sosiaaliturva-asiat.


Live kysyi usealta eri etujärjestöltä mielipidettä millä tavoin työelämän vastaanottokykyä tulisi vahvistaa, millä tavoin osallisuutta pitäisi edistää ja mitä lainsäätäjien pitäisi tehdä täsmätyökykyisten aseman parantamiseksi. Taustalla vieraskynäkirjoitukselle on kirjaus hallitusohjelmasta, jossa mainitaan, että työelämän vastaanottokyvykkyyttä vahvistetaan siten, että esimerkiksi osatyökykyisten, maahanmuuttajien, ikääntyneiden sekä matalan koulutustason tehtävissä toimivien henkilöiden työllistyminen paranee.

Työelämän muutokseen tarvitaan tukea – ja kohtaamisia

2 min luettu

Työelämän muutokseen tarvitaan tukea – ja kohtaamisia

Hallitusohjelmassa on sitouduttu vahvistamaan työelämän vastaanottokykyä niin, että esimerkiksi osatyökykyisten, maahanmuuttajien, ikääntyneiden ja...

Lue lisää
Mahtuvatko täsmätyökykyiset suomalaiseen työelämään?

2 min luettu

Mahtuvatko täsmätyökykyiset suomalaiseen työelämään?

Jenni on espoolainen yksinhuoltajaäiti. Hän työskentelee auto-onnettomuudesta koituneen aivovamman vuoksi osa-aikaisesti henkilökohtaisena...

Lue lisää
Mistä rakentuu tulevaisuuden sosiaalisesti kestävä työelämä?

2 min luettu

Mistä rakentuu tulevaisuuden sosiaalisesti kestävä työelämä?

Parhaillaan on käynnissä muutos, jossa yhdistyvät älykkäiden teknologioiden synty ja kehittyminen, fyysisten, digitaalisten ja virtuaalisten...

Lue lisää