Työyhteisösovittelu rakentaa psykologisesti turvallista työyhteisöä

Täsmä-hankkeessa toteutetaan henkilöstötyön kehittämisprojekteja yhteistyössä yritysten kanssa. Kehittämisen lähtökohtana ovat yrityksissä tunnistetut tarpeet, jotka voivat liittyä esimerkiksi kohtaannon haasteisiin, perehdytykseen tai yrityskulttuurin kehittämiseen.

Yritysten henkilöstötyötä voidaan kehittää myös monin muin tavoin hyödyntämällä organisaation ulkopuolista asiantuntemusta. Esimerkiksi rekrytointiin liittyvä apu, työnohjaus ja työyhteisösovittelu ovat usein yrityksen ulkopuolelta hankittavia palveluita. Tässä blogisarjassa annamme puheenvuoron henkilöstötyön ja työelämän kehittämisen parissa toimiville asiantuntijoille, jotka jakavat kokemuksiaan työelämän ajankohtaisista ilmiöistä.

Sarjan ensimmäisessä vieraskynässä tutustumme työyhteisösovitteluun. 

Konfliktit ovat luonnollinen osa työelämää. Ne syntyvät usein pienistä arjen tilanteista: väärinymmärryksistä, erilaisista tulkinnoista, puhumattomuudesta tai juoruista. Myös ihmisten erilaiset persoonat, arvot, kulttuurit ja elämänkokemukset vaikuttavat siihen, miten tilanteita tulkitaan ja kohdataan.

Jos ristiriitoihin ei puututa ajoissa, ne voivat kasvaa vähitellen merkittäviksi ongelmiksi. Pitkittyneet konfliktit heikentävät työilmapiiriä, kuormittavat työntekijöitä ja voivat johtaa sairauspoissaoloihin, työpaikkakiusaamiseen, irtisanoutumisiin tai jopa koko työyhteisön pahoinvointiin. Usein vaikeimmat konfliktit ovat juuri niitä, jotka ovat saaneet kyteä pitkään pinnan alla. Niiden kanssa on opittu elämään, vaikka ne vaikuttavat päivittäiseen yhteistyöhön, luottamukseen sekä työyhteisön luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Lopulta työstä katoaa ilo.

Milloin ulkopuolinen sovittelija on tarpeen?

Kaikkia ristiriitoja työyhteisö ei pysty ratkaisemaan omin voimin. Kun keskusteluyhteys on katkennut tai luottamus on heikentynyt, ulkopuolisen työyhteisösovittelijan käyttäminen on perusteltua.

Työnantajalla on myös lakisääteinen velvollisuus puuttua työyhteisössä havaittuihin epäkohtiin. Työturvallisuuslain (17 § 1 mom.) mukaan työnantajan tulee ryhtyä toimenpiteisiin heti saatuaan tiedon työolosuhteisiin liittyvästä haitasta tai vaarasta. Tämä velvollisuus koskee myös työyhteisön ristiriitatilanteita. Työntekijällä puolestaan on velvollisuus noudattaa työnantajan antamia turvallisuutta koskevia ohjeita ja määräyksiä (Työturvallisuuslaki 18 §).

Tavoitteena on ennen kaikkea turvata työyhteisön toimintakyky niin, että työntekijät voivat keskittyä siihen työhön, johon heidät on palkattu.

Työyhteisösovittelu on yhteinen oppimisprosessi

Työyhteisösovittelu on vapaaehtoisuuteen perustuva konfliktinhallinnan menetelmä, jossa puolueeton ulkopuolinen sovittelija auttaa osapuolia käymään rakentavaa vuoropuhelua ja löytämään yhdessä ratkaisun ristiriitaan.

Restoratiivisessa sovittelussa huomio kohdistuu ennen kaikkea ihmisten välisiin suhteisiin ja niiden korjaamiseen. Sovitteluprosessin aikana osapuolet saavat turvallisessa ympäristössä kertoa omista kokemuksistaan, ajatuksistaan ja tunteistaan sekä kuulla toistensa näkökulmia. Yhdessä tunnistetaan konfliktin taustalla olevat syyt, laaditaan konkreettinen suunnitelma tilanteen korjaamiseksi ja sovitaan yhteisistä toimintatavoista tulevaisuutta varten.

Keskeistä on, että ratkaisu syntyy osapuolten omasta työstä – ei sovittelijan päätöksenä. Kun ihmiset osallistuvat itse ratkaisujen rakentamiseen, he myös sitoutuvat niihin vahvemmin.

Samalla työyhteisö oppii uutta sekä yksilöinä että yhteisönä. Vuorovaikutustaidot vahvistuvat, erilaisuuden ymmärtäminen lisääntyy ja kyky käsitellä ristiriitoja rakentavasti kehittyy.

Psykologinen turvallisuus syntyy avoimesta vuorovaikutuksesta

Kun työyhteisössä ei tarvitse pelätä käsittelemättömiä ristiriitoja tai pinnan alla kyteviä konflikteja, syntyy tilaa luottamukselle. Työntekijät voivat olla omia itsejään, ilmaista ajatuksiaan ja ottaa myös sosiaalisia riskejä ilman pelkoa nolatuksi tulemisesta tai rangaistuksesta.

Tällaisessa työyhteisössä ihmiset kokevat olevansa arvostettuja ja tervetulleita. Onnistumisista iloitaan yhdessä, mutta myös virheille ja epäonnistumisille on tilaa. Ristiriitoja ei vältellä, vaan ne kohdataan rakentavasti ja ratkaistaan oikea-aikaisesti.

Tätä kutsutaan psykologiseksi turvallisuudeksi – ja se on yksi hyvin toimivan työyhteisön tärkeimmistä rakennuspalikoista.

Sovittelu kantaa pitkälle tulevaisuuteen

Työyhteisösovittelu ei ratkaise vain yksittäistä konfliktia. Parhaimmillaan se vahvistaa koko työyhteisön kykyä kohdata tulevia ristiriitoja rakentavasti. Sovitteluprosessin aikana opitut toimintamallit jäävät osaksi työyhteisön arkea, jolloin tuleviin haasteisiin voidaan tarttua aiempaa varhaisemmassa vaiheessa.

Pitkällä aikavälillä tämä lisää luottamusta, vahvistaa yhteistyötä ja rakentaa sosiaalisesti kestävää työelämää, jossa monimuotoisuus nähdään voimavarana ja erilaisuus mahdollisuutena oppia toisilta.

Työyhteisösovittelu ei siis ole pelkästään keino ratkaista konflikteja – se on investointi työyhteisön hyvinvointiin, psykologiseen turvallisuuteen ja kestävään tulevaisuuteen 

Vieraskynä -kirjoittaja on Viitala Works, Tuija Viitala, työyhteisösovittelija ja henkilöstövalmentaja.