Työ on paras kotouttaja

Maahan muuttaneiden ja vieraskielisten suomalaisten työllisyys puhuttaa tällä hetkellä paljon. Kuulemme, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa, ja että maahan muuttaneet naiset on saatava mukaan työelämään. Samaan aikaan joudumme todistamaan yhä uudelleen, miten suomalaisen yhteiskunnan syrjivät ja rasistiset piirteet nousevat esiin. Tämä on nähty kesän rasismikeskusteluissa, Being Black in the EU -tutkimuksen tuloksissa, ja lääkärien Facebook-ryhmäkeskusteluista syntyneessä kohussa.Hallituksella, suomalaisilla työnantajilla ja kansalaisyhteiskunnalla on edessään yhteinen tehtävä: miten rakentaa Suomea, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet työllistyä ja elää itselleen mielekästä elämää? Miten luomme yhteiskunnan, jonka vieraskieliset jäsenet voivat luottaa siihen, että elämä kantaa ja apua saa, kun sitä tarvitaan? Tämä kysymys on erityisen tärkeä, jos henkilö on täsmätyökykyinen.

Työllisyyttä tukevat järjestelmät tunnistavat moniperusteista syrjintää heikosti. Osatyökykyisen statuksen saaminen vaatii lääkärintodistuksen, mutta sen saaminen on pitkä prosessi. Mitä tekee henkilö, jonka oikeus oleskella Suomessa katkeaa kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen? Mitä jos lääkärin syrjivät asenteet vaikuttavat lausunnon sisältöön? Hallitusohjelmassa painotetaan työllistymisen merkitystä kotoutumisessa. Mitä tehdään, kun valtaosalla suomalaisista yrityksistä ei ole aikaa tai osaamista vieraskielisen henkilön tukemiseen työn alkuvaiheessa? Mitä tekee vieraskielinen henkilö, joka ei etene opinnoissaan, koska kukaan ei ota häntä palkattomaan harjoitteluun, joka on pakollinen osa opintoja?

"Suomi tarvitsee asennemuutosta koko yhteiskunnan tasolla. Asenteilla vaikutetaan politiikkaan ja politiikalla rakenteisiin ja resursseihin."

Täsmätyökykyisen henkilön työllistäminen vaatii joustoa, ja joustaminen taas vaatii jonkin verran vaivannäköä. Yksittäisen työyhteisön joustavuudessa on kyse resursseista ja asenteesta. Asenteet vaikuttavat siihen, uskalletaanko kokeilla uutta ja suhtaudutaanko työkyvyn haasteisiin rakentavasti vai torjuen. Moniheli tarjoaa vuosittain harjoittelupaikan yli kymmenelle vieraskieliselle henkilölle. Harjoittelu voi olla pakollinen osa opintoja tai liittyä kotoutumiskoulutukseen. Työyhteisössämme puhutaan suomea ja englantia, ja välillä harjoittelija ei osaa kumpaakaan kieltä kovin hyvin. Kun kommunikointi on vaikeaa, turvaudumme selkokieleen, eleisiin ja huumoriin. Luovuus toiminnan välineenä sitouttaa työntekijöitä ja tarjoaa usein yllättäviä ratkaisuja työelämän tilanteisiin.

Suomi tarvitsee asennemuutosta koko yhteiskunnan tasolla. Asenteilla vaikutetaan politiikkaan ja politiikalla rakenteisiin ja resursseihin. Suomi tarvitsee joustavampia rakenteita, jotka tukevat eri viranomaisten välistä yhteistyötä ja nopeuttavat yksilön etenemistä työllistymistä tukevissa prosesseissa. Työnantajat tarvitsevat lisää tietoa työllistämistä tukevista, olemassa olevista ja toimivista ratkaisuista.

Kirjoittajina olivat Monihelin toiminnanjohtaja Abdirahim Hussein ja Monihelissä työskentelevä täsmätyökykyinen henkilö.

Live kysyi usealta eri etujärjestöltä mielipidettä millä tavoin työelämän vastaanottokykyä tulisi vahvistaa, millä tavoin osallisuutta pitäisi edistää ja mitä lainsäätäjien pitäisi tehdä täsmätyökykyisten aseman parantamiseksi. Taustalla vieraskynäkirjoitukselle on kirjaus hallitusohjelmasta, jossa mainitaan, että työelämän vastaanottokyvykkyyttä vahvistetaan siten, että esimerkiksi osatyökykyisten, maahanmuuttajien, ikääntyneiden sekä matalan koulutustason tehtävissä toimivien henkilöiden työllistyminen paranee.