Epävarma huominen -raportti: Vakituinen työ on nuorille ykkösasia – sukupolvien väliset erot työelämäodotuksissa ovat yllättävän pieniä

Sekä nuoret että yli 30-vuotiaat arvostavat työelämässä vakituista työtä, hyvää työilmapiiriä, hyvää palkkaa ja työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Tämä ilmenee Live-säätiön teettämästä suomalaisten työelämäodotuksia kartoittaneesta Epävarma huominen -kyselytutkimuksesta.

Vakituisen työn nimeää tärkeimmäksi asiaksi 45 prosenttia 18–29-vuotiaista vastaajista. Yli 30-vuotiaista vastaajista 41 prosenttia piti sitä tärkeimpänä asiana.

Hyvä työilmapiiri on nuorille huomattavasti tärkeämpi asia kuin yli 30-vuotiaille. 18–29-vuotiaista vastaajista hyvää työilmapiiriä piti kaikkein tärkeimpänä asiana 41 prosenttia. Yli 30-vuotiaista se oli tärkein 31 prosentille vastaajista.

– Arkisissa keskusteluissa esimerkiksi Ammattiopisto Liven nuorten opiskelijoiden kanssa unelmien työpaikassa korostuu kivojen työkaverien ja mukavan työyhteisön merkitys. Hyvä työyhteisö luo psykologista turvallisuutta ja työkulttuuria, jossa kysyminen, oppiminen ja erehtyminen on sallittua ilman epäonnistumisen pelkoa. Nuorelle on myös tärkeä kokemus tuntea kuuluvansa yhteisöön ja tekevänsä jotain merkityksellistä, sanoo Ammattiopisto Liven työhönvalmentaja Tina Koski.

Julkisessa keskustelussa korostuvat usein sukupolvien väliset erot työelämässä, mutta kysely kertoo toisenlaisen tarinan. Nuoria ja yli 30-vuotiaita yhdistävät pitkälti samat odotukset. Sukupolvien välisiä ristiriitoja suurempi kysymys on se, miten rakennamme työelämää, jossa nämä nuorten odotukset voivat toteutua.

Yli 30-vuotiaat pitävät tärkeänä myös sitä, että työnantajan arvot sopivat yhteen omien arvojen kanssa. Heistä 35 prosentille se on tärkein asia. Nuorista 25 prosenttia piti tärkeimpänä asiana sitä, että työnantaja vastaa arvojani. Työnantajan arvot eivät näyttäydy tässä kyselyssä nuorille yhtä tärkeänä asiana kuin yli 30-vuotiaille.

Live-säätiön toimitusjohtaja Marja Pajulahti toteaa, että Livelle tutkimuksen tärkein havainto on, että nuoret suhtautuvat työelämään myönteisesti ja haluavat olla osa sitä.

– Samalla tulokset muistuttavat, että työelämään pääsy, työllisyys ja mahdollisuus löytää oma paikkansa ovat edelleen ratkaisevan tärkeitä. Siksi meidän on yhdessä huolehdittava siitä, että mahdollisimman moni pääsee mukaan työelämään ja rakentamaan omaa tulevaisuuttaan, Pajulahti sanoo.

Kriisit ja epävarmuus aiheuttavat epävarmuutta

Yhteiskunnalliset kriisit ja työelämän koventuneet vaatimukset aiheuttavat myös epävarmuutta ja ahdistusta. Uutiset ja keskustelu talouden taantumasta ja irtisanomisista puhututtavat nuoria ja heikentävät tulevaisuususkoa. Myös ilmastonmuutos, geopoliittiset jännitteet ja yleinen yhteiskunnallinen polarisaatio luovat taustakohinaa, joka saa tulevaisuuden näyttämään arvaamattomalta.

Nuoret tunnistavat myös kehittämistarpeita

Vaikka työelämä nähdään monin tavoin myönteisessä valossa, nuoret tunnistavat myös kehittämistarpeita. Tärkeimpinä työelämän kehittämisen paikkoina korostuvat työpaikkojen säilyttäminen ja työllisyyden vahvistaminen. Nämä teemat nousivat esille sekä avoimissa kysymysvastauksissa että nuorten haastatteluissa.

Erilaisuus hyväksytään ja työelämässä saa olla oma itsensä

Tutkimuksen mukaan nuorten käsitys suomalaisesta työelämästä on pääosin positiivinen. Valtaosa nuorista vastaajista kokee, että erilaisuus hyväksytään työelämässä (63 %), työntekijöiden työpanosta arvostetaan (66 %) ja nuoret ovat innostuneita työstään (62 %).

Valtaosa (72 %) nuorista kokee, että saa olla työpaikalla oma itsensä. Yli 30-vuotiaista näin kokee 76 prosenttia. Väitteen kanssa täysin samaa mieltä oli nuorista 26 prosenttia ja yli 30-vuotiaista 36 prosenttia. Nuorten ei siis ole aivan yhtä helppo olla työpaikalla oma itsensä kuin kokeneiden työntekijöiden.

Tämä sama viesti nousi esiin Epävarma huominen -raporttiin kuuluneissa haastatteluissa. Niissä nuoret kuvasivat, ettei uutena työntekijänä aina halua tuoda kaikkia toiveitaan esiin tai työtehtävä on sellainen, ettei siinä ajattelekaan toimivansa täysin omana itsenään. Esimerkiksi asiakaspalvelutehtävässä ollaan työroolissa.

Nuorten viesti: haluamme töihin!

Kyselystä välittyvä nuorten viesti on selkeä: tärkeintä on, että töitä on tarjolla. Nuoret arvostavat mahdollisuutta päästä mukaan työelämään ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan.

Tämä nousi esiin myös avoimissa vastauksissa.  Niissä mainittiin muun muassa se, että vakituisen työn merkitys on noussut muutamassa vuodessa, koska yleinen epävarmuus on lisääntynyt.

– Samalla kun moni nuori on motivoitunut pääsemään töihin ja uskoo löytävänsä oman paikkansa, yhteiskunnalliset kriisit ja työelämän koventuneet vaatimukset aiheuttavat myös epävarmuutta ja ahdistusta. Uutiset ja keskustelu talouden taantumasta ja irtisanomisista puhututtavat nuoria ja heikentävät tulevaisuususkoa. Myös ilmastonmuutos, geopoliittiset jännitteet ja yleinen yhteiskunnallinen polarisaatio luovat taustakohinaa, joka saa tulevaisuuden näyttämään arvaamattomalta. Tämä heijastunee siihen, että nuoret toivovat turvaa vakituisesta työstä. Vakituinen työ antaa nuorelle myös rohkeutta itsenäistyä ja toteuttaa omia unelmiaan, Koski kertoo.

Vaikka työelämä nähdään monin tavoin myönteisessä valossa, nuoret tunnistavat myös kehittämistarpeita. Tärkeimpinä työelämän kehittämisen paikkoina korostuvat työpaikkojen säilyttäminen ja työllisyyden vahvistaminen. Nämä teemat nousivat esille sekä avoimissa kysymysvastauksissa että nuorten haastatteluissa. Yli 30-vuotiaiden vastaajien mielestä suomalaisessa työelämässä tarvitaan eniten parannuksia palkkaukseen, työntekijöiden arvostukseen sekä työelämän joustavuuteen.

– Onnistuneet työharjoittelut ja kesätyökokemukset auttavat nuoria tunnistamaan omia vahvuuksiaan, vahvistavat itseluottamusta ja toimivat tulevaisuususkon ankkureina. Tarvitsemme kuitenkin lisää joustavia reittejä työelämään, kuten tuettuja oppisopimuksia ja matalan kynnyksen ensimmäisiä kesätyöpaikkoja vähemmän työkokemusta omaaville. Nuorten tukeminen vaatii laaja-alaisia ja käytännönläheisiä toimia ja yhteistyötä esimerkiksi työnantajien, oppilaitosten ja Työllisyyspalvelujen välillä, Koski sanoo.

Epävarma huominen -tutkimus perustuu kyselyyn ja haastatteluihin. Kyselyn kohderyhmänä olivat 18–65-vuotiaat suomalaiset, ja siihen vastasi yhteensä 1 000 henkilöä. Vastaajista puolet oli 18–29-vuotiaita ja puolet 30–65-vuotiaita. Kyselyn vastaajajoukkoon ei sisältynyt eläkeläisiä.

Lue raportti kokonaisuudessaan tästä.

Live-säätiö työskentelee sen hyväksi, että mahdollisimman moni pystyy toimimaan suomalaisen yhteiskunnan täysipainoisena jäsenenä. Live tarjoaa yksilöasiakkailleen ammatillista erityisopetusta Ammattiopisto Livessä ja työllistymisen valmennus- ja asiantuntijapalveluita. Live-säätiön palveluksessa työskentelee noin 650 asiantuntijaa.