Suomalainen työelämä tarvitsee luovaa ajattelua, sitoutuneita työntekijöitä, uusia näkökulmia ja työn iloa. Onkin aika muuttaa suhtautuminen täsmätyöhön ja sen tekijöihin. Helsingin Sanomien pääkirjoitus 4.9. käsitteli kehitysvammaisten vaikeuksia työllistyä ja saada työstään heille kuuluvaa palkkaa.
Työmarkkinoilla eletään ennennäkemätöntä murrosta, joka muuttaa työtehtäviä ja osaamistarpeita. Perustason työtehtäviä ennakoidaan olevan jatkossa yhä vähemmän. Se vaikeuttaa esimerkiksi nuorten tai täsmätyökykyisten pääsemistä työmarkkinoille, ellemme karista pölyttyneitä ajattelumalleja täsmätyöstä ja sen tekijöistä.
Suomessa on arvioiden mukaan 65 000 tai jopa satoja tuhansia täsmätyökykyisiä. Täsmätyökykyiset ovat ihmisiä, joiden työkyky on alentunut sairauden, vamman tai muiden syiden vuoksi. He kykenevät ja haluavat tehdä työtä, jos työtehtäviä tai työaikaa mukautetaan heidän tarpeisiinsa sopivaksi.
Täsmätyökykyinen voi olla vammainen henkilö tai burnoutin kokenut liiketoimintajohtaja. Täsmätyötä voidaan tehdä hyvin erilaisissa työpaikoissa ja työtehtävissä. Yhteistä niille on, että työ on sovitettu työntekijän osaamisen, vahvuuksien ja jaksamisen mukaan. Vanhenevassa Suomessa, jossa toivotaan pidempiä työuria, tarvitaan paljon lisää ymmärrystä täsmätyöstä.
Live-säätiö, Oulun Diakonissalaitos ja Oulun palvelualan opisto tekivät osana Digitaalinen Toimintamalli ja Toimijaverkosto Työllistämiseen (ESR+) -hanketta kyselyn, jossa selvitettiin täsmätyökykyisten palkkaamisen esteitä. Kyselyyn vastasi useita kymmeniä yrityksiä Pohjois-Pohjanmaan alueelta.
Työnantajia huolestutti, etteivät täsmätyökykyiset työntekijät suoriudu riittävän tehokkaasti ja että heidän palkkaamisensa tuo lisäkustannuksia esimerkiksi työtilojen tai työjärjestelyjen muokkauksen vuoksi. Lisäksi pelättiin tavallista suurempaa poissaolojen määrää. Yksi keskeinen työllistymisen este oli oletus, ettei soveltuvia työtehtäviä ole tarjolla. Monilla työnantajilla on myös vaikeuksia nähdä, miten työtehtäviä voisi mukauttaa täsmätyökykyisille sopiviksi tai jakaa pienempiin osiin.
Teemme Live-säätiössä jatkuvasti yhteistyötä laajan yritysjoukon kanssa, kuten Sodexo, Messukeskus, DHL, Factory-ravintolat. Näiden yritysten kokemukset osoittavat täsmätyökykyisten työntekijöiden olevan tehokkaita, osaavia ja sitoutuneita. Hyvät HR-johtamisen käytännöt tukevat ja ratkaisevat monta täsmätyökykyisten työllistämiseen liitettyä huolta. Myös työn muokkaaminen onnistuu, ja soveltuvia työtehtäviä löytyy. Työhönvalmentajat voivat auttaa tarvittaessa työsuhteen alussa tai sen aikana sekä työnantajaa että työntekijää, jos lisätukea tarvitaan. Työelämän uudistaminen täsmätyökykyisille sopivaksi hyödyttää kaikkia, työnantajia, työntekijöitä ja koko Suomea.
Kirjoittajana on Liven toimitusjohtaja Marja Pajulahti
